Osalle eläimistä leuto talvi tekee olon tukalaksi, osalle ei. Hyötyjen ja haittojen haitari vetää vertoja koko eläinkunnan kirjavuudelle.
-- Kummallinen lumitalvi tuo eläimille stressiä, koska ravintoa ei luonnossa kovin paljon ole. Nukkumisestakaan ei tahdo tulla mitään, sanoo professori Heikki Toivonen Suomen ympäristökeskuksesta viitaten muun muassa karhuun, siiliin ja supikoiraan.
Toivosen mukaan kärppä ja metsäjänis kärsivät, kun ne erottuvat räikeästi luonnossa talviturkin vuoksi. Toisaalta rusakko useimmiten hyötyy lumenpuutteesta päinvastaisesta syystä.
Pikkulinnuista esimerkiksi hippiäinen ja tiainen kuuluvat hyötyjien joukkoon, koska pakkanen ja ravinnon puute ei lämpimänä talvena verota yhtä paljon lajimäärää. Metsäkauriin on taas poikkeuksellisen helppo liikkua, jos lunta ei ole esteenä.
-- Tämä on todella lajikohtainen asia, Toivonen kiteyttää.
Suunta kohti pohjoista
Monien eläinlajien on vaikeaa sopeutua suuriin lämpötilanmuutoksiin. Vaikka Etelä-Suomen ja Lapin välillä eroa on usein toistakymmentä celsiusastetta, eläimet eivät lähde heti liikkumaan pitkiä matkoja paremman elinympäristön toivossa.
-- Perääntyminen kohti pohjoista tapahtuu erittäin vähittäin. Kookkaat nisäkkäät saattaisivat ravinnon perässä pyrkiä levittäytymään uusille alueille, mutta esimerkiksi jyrsijät eivät tee kovin laajoja vaelluksia.
Toivonen ennustaa, että ilmastonmuutos rikastuttaa ajan kuluessa Suomen eläinlajistoa huomattavasti.
-- Etelästä tulee Suomeen uusia lajeja, ja maan eteläosassa tätä nykyä pääosin viihtyvien eläimien levinneisyys siirtyy pohjoiseen. Kaikkein nopeimmin muutos näkyy hyönteisissä.