Oulun Nuoriso- ja kulttuurikeskuksen edustalle rakennettiin kuukausi sitten vaneriaita suojamaan rakennustyömaata. Aita maalattiin kirkkaan siniseksi. Pian siihen ilmestyi sotkuja, tusseilla töherrettyjä kuvioita ja suttuisia kirjoituksia. Nuoriso haluaa oman viestinsä näkyville ja laillisin keinoin se on vaikeaa.
Tilanteeseen tule pian poikkeus, sillä nuorisoasiainkeskus on saanut luvan teettää graffititaidetta väliaikaisesti pystytettyyn rakennustyömaan aitaan.
Graffitit herättävät tunteita. Tämän Pedon reportaasiin (s. 4-5) oli vaikea löytää haastateltavia. Rangaistuksen pelossa yksikään haastatelluista graffitimaalareista ei halunnut paljastaa henkilöllisyyttään. He eivät silti pitäneet itseään rikollisina, vaikka lain silmissä joka ainoa luvattomaan paikkaan taginsa maalaava tekee rikoksen.
Meillä ihmisillä on tarve jättää itsestämme jokin jälki, reviirimerkintä. Toiselle sitä edustaa välkkyvät jouluvalot, toiselle alikulkutunneliin spreijattu nimimerkki.
Kumpi sinua ärsyttää enemmän? Sillä ärsyttäviähän toisten reviirimerkinnät tuppaavat olemaan, lajista riippumatta.