Itämerenhalki Venäjältä Saksaan suunniteltu toinen kaasuputki on vastatuulessa. Monissa EU-maissa putkea pidetään Venäjän poliittisena hankkeena.
Suomi on säilyttänyt malttinsa ja pitää tätäkin hanketta kaupallisena.
Itämeren halki Venäjältä Saksaan suunniteltu kaasuputki Nord Stream 2 on vastatuulessa. Poliittinen vääntö on osoittautunut kovemmaksi verrattuna siihen, kun ensimmäinen kaasuputki Nord Stream 1 oli rakenteilla. Taustalla ovat turvallisuustilanteen muutos ja EU:n uudet energia- ja ilmastopoliittiset linjaukset.
EU:n energia- ja ilmastokomissaari Miguel Arias Cañeten teki äskettäin selväksi ruotsalaismediassa, että hän pysäyttäisi kiistellyn putkihankkeen, jos vain pystyisi.
EU-komissiossa selvitetään parhaillaan, onko kaasuputki EU-lainsäädännön mukainen. Toistaiseksi ei ole ilmennyt, että putkihanke olisi EU-säädösten vastainen tai vääristäisi maiden välistä kilpailua.
Energiakomissaari perustelee putken tarpeettomuutta myös sillä, että EU:n energia- ja ilmasto-ohjelman mukaan tuontiriippuvuutta on tarkoitus vähentää siirtymällä uusiutuviin energiamuotoihin.
Euroopan energiamarkkinat ovat houkuttelevat, sillä yli puolet EU:n käyttämästä energiasta on tuontitavaraa, jonka vuosikustannukset ovat 400 miljardia euroa.
Kakkosputken ansiosta Venäjä pystyisi nostamaan maakaasuviennin Eurooppaan 110 miljardiin kuutioon vuodessa. Tällä hetkellä kolmannes maakaasusta tulee Venäjältä. Uusi putki ei suinkaan vähentäisi vaan lisäisi venäläiskaasun merkitystä.
Venäjältä Eurooppaan kaavailtu uusi kaasuputki herättää ristiriitaisia näkemyksiä EU-maissa. Baltiassa ja Puolassa putkea pidetään Venäjän poliittisena hankkeena, joka vahvistaa Venäjän sotilaallista asemaa Itämerellä.
Suomi on säilyttänyt malttinsa ja korostanut hankkeen kaupallista luonnetta. Kiinnostusta on ollut lähinnä ympäristövaikutusten arviointiin. Suomi pitää turvallisuus- ja sotilaspoliittisen ulottuvuuden kauempana. Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) on kätilöinyt asiaa konsulttina ensimmäisestä putkihankkeesta alkaen.
Ruotsi on täysin eri linjoilla kuin Suomi. Ruotsissa Venäjän kaasuputkea pidetään turvallisuuspoliittisena riskinä. Tämän takia Gotlanti ja Karlshamn kieltäytyivät äskettäin vuokraamasta satamia rakennustöiden ajaksi. Sen sijaan tanskalainen Bornholm on kiinnostunut. Suomessa Kotka ja Hamina valmistautuvat täyttä päätä putken rakentamiseen.
Venäjä haluaa siirtää kaasutoimitusten painopistettä pohjoiselle reitille. Kahden Nord Stream -putkiston sekä Valko-Venäjän ja Puolan kautta kulkevan Northern Lightsin myötä Venäjä voisi luopua Ukrainan putkesta.
Tilanne edellisen putken rakentamisajankohtaan nähden on muuttunut, mutta se ei muuta perusasetelmaa. Itämereen on jo upotettu yksi putki, ja Eurooppa tarvitsee maakaasua riippumatta energiaunionin linjauksista. Selvää on, että toinen kaasuputki rakennetaan vain, jos kaasulle on ostajia.
Tähän asti Venäjä on ollut maksaville asiakkaille luotettava energiantoimittaja. Juuri nyt näyttää hieman epävarmalta, käyttääkö Venäjä energiapolitiikkaa markkinatalouden vai poliittissotilaallisen viitekehyksen kautta.