Presidentti Lennart Meri oli Virolle täsmälleen sitä, mitä itsenäisyytensä takaisin saanut pieni valtio tarvitsi. Meren sanomassa on velvoitteita myös tulevaisuuden Virolle.
Varhain tiistaina edesmennyttä presidentti Lennart Merta voi liioittelematta kutsua poikkeukselliseksi ihmiseksi, jollaisen syntyminen juuri Viroon oli tavaton onni pienelle kansakunnalle. 1992 presidentiksi noussut diplomaatin poika rakensi henkilössään sillan sotavuosia edeltäneestä itsenäisyyden ajasta uudestaan vapautensa saaneeseen tasavaltaan. Meri edusti kansalleen sitä, mistä sotaa edeltänyt Viro haluttiin muistaa: sivistyksestä ja henkisestä voimasta. Sama viesti sopii Viron selviytymisstrategiaksi myös tästä eteenpäin.
Omalla henkilöllään Meri piti Viroa näkyvillä paljon laajemmin mihin pieni valtio olisi luontojaan pystynyt. Kuutta kieltä puhuneen päämiehen arvostusta kuvaa se, että 2001 päättyneen presidenttikautensa jälkeen hänelle sateli jatkuvasti puhujakutsuja ympäri maailman. Merellä oli sanottavaa, ja hän oli kaiken lisäksi mestarillinen kielen käyttäjä.
Lennart Meren Virolle jättämään henkiseen perintöön kuuluu oppi, jonka mukaan johtajien on uskallettava tehdä kansakunnan tulevaisuuden kannalta välttämättömät päätökset, vaikka ne tuntuisivat hetkellisesti kivuliailta. 1994 Meri teki presidentti Boris Jeltsinin kanssa sopimuksen viimeisten venäläisjoukkojen vetämisestä Virosta, vaikka tiesi monien virolaisten raivostuvan venäläisten eläkeläisupseerien oikeudesta jäädä Viroon. Epäilijätkin huomasivat myöhemmin tuon päätöksen viisauden.
Meren tavoitteisiin kuului löytää "Viron Nokia". Hän esitti tuon toiveen siinä vaiheessa, kun Viroon virtasi kokoonpanoteollisuutta, talous kasvoi vauhdilla ja tulevaisuus näytti valoisalta vuosiksi eteenpäin. Meri katsoi kuitenkin vielä pidemmälle ja halusi edistää korkeaan osaamiseen perustuvaa taloutta. Näin halusi Viron varautuvan siihen, että jossakin vaiheessa Viro menettää edulliseen työvoimaan perustuvan kilpailuetunsa. Vaikka Viron talous kasvaa edelleen 7-8 prosentin vuosivauhtia, nuo kriittiset vuodet ovat koko ajan lähempänä.
Tällä hetkellä Virossa on jo lupauksia uusien vaurauden lähteiden löytymisestä. Tunnetuin esimerkki on nettipuheluohjelmistoja valmistava, huimasti kasvava Skype-yritys, joka on juuriltaan pitkälle nimenomaan virolainen. Toinen tukijalka voi nousta lähinnä tarttolaisesta geeni- ja bioteknologisesta osaamisesta.
Viron poliittinen asema on ollut vakaa sen jälkeen kun se saavutti keväällä 2004 sekä Naton että EU:n jäsenyydet. Merelle erityisesti pääsy Natoon oli kuin henkilökohtainen voitto. "Emme ole enää koskaan yksin", hän tiivisti tapahtuneen.
Lennart Meren kuoleman jälkeen Virolla ei ole kirjailijapresidentin kaliiperia edustavaa henkistä johtajahahmoa. Viron tasavallan nykyinen presidentti Arnold Rüütel on henkilöltään ja taustaltaan kovin toisenlainen, laajaa kansalaisten arvostusta nauttiva johtaja tosin hänkin.
Viron seuraava presidentti valitaan ensi elokuussa. Oli tuleva päämies sitten kuka tahansa, hän pääsee johtamaan Viroa paljon helpommasta tilanteesta verrattuna siihen, mistä Meri aikoinaan aloitti. Uuden presidentin ja muun poliittisen johdon edessä olevia ongelmia ovat taloudellinen eriarvoisuus ja siitä johtuva syrjäytyminen. Niihin ongelmiin on kuitenkin helpompi tarttua, kun Viron kansainvälinen asema ei ole enää epävarmalla pohjalla.