Tämän vuoden alussa Suomessa toteutui kaikkiaan 32 kuntaliitosta, joista puolet oli vähintään kolmen kunnan monikuntaliitoksia.
Erityistä vuoden 2009 monikuntaliitoksissa oli se, että ne ovat kuntamäärältään, asukasmäärältään ja pinta-alaltaan selvästi suurempia kuin aikaisemmat monikuntaliitokset. Erityisasiantuntija Arto Koski Suomen Kuntaliitosta sanoo monikuntaliitoksia käsittelevässä raportissaan monen kunnan liitoksen antavan mahdollisuuden tehdä suuri kertamuutos, jonka koko riippuu liitokseen osallistuvien kuntien lukumäärän lisäksi muun muassa kunnan asukasmäärän ja kunnan henkilökuntamäärän lisääntymisestä, kuntayhtymien purkaantumisesta ja muutoksista palveluiden järjestämis- ja tuottamistavoissa.
Se, milloin monikuntaliitoksen mukanaan tuoma muutos on liian pieni, sopiva tai liian suuri, riippuu muutoksen toteuttamisesta. Jos muutoksen toteuttamisessa on selviä puutteita, on muutos pidettävä pienenä, jotta sitä pystytään hallitsemaan. Vastaavasti taitava toteuttaminen mahdollistaa huomattavasti suuremman muutoksen ilman, että toteutusta olisi vaikea hallita.
Toinen monikuntaliitosten aalto ajoittuu vuosille 2010--2013. Kosken mukaan kuntaliitosten hyvien käytäntöjen vahvistamisesta ja huonojen käytäntöjen välttämisestä syntyy positiivisia kerrannaisvaikutuksia, jotka heijastuvat laajalle.
"Sellaiset pehmeät hyvät käytännöt, joilla kyetään vahvistamaan kuntaliitoskuntien toimijoiden keskinäistä luottamuspääomaa, yhteisymmärrystä ja yhteistä toimintakulttuuria, ovat erityisen tärkeitä ja hyödyllisiä kehittämiskohteita."
Kuntaliitosten ryhmittely kaksikuntaliitoksiin ja monikuntaliitoksiin menettää jatkossa osan merkityksestään. Tärkeämpää tulee olemaan ryhmittely sen mukaan, kuinka hyvin kuntaliitoksissa kyetään valmistelemaan ja toteuttamaan taitava strateginen yhdistyminen.