Yrittäjyyden vahvistaminen ammattikorkeakoulujen avulla sekä Tekesin toiminnan jalkauttaminen viiteen alueyksikköön nousevat päällimmäisiksi ohjeiksi laajassa loppuraportissa "Valtion teknologiarahoituksen alueellinen hyödyntäminen".
Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama selvitysmies, Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen luovutti maanantaina raporttinsa, jossa hän kirjaa haasteita kansakunnan alueellisten voimavarojen käyttöönottamiseksi "toista aaltoa" varten.
Ict- eli tieto- ja viestintäala nosti Suomen hyvinvointiin - ja ensimmäiselle aallonharjalle - puolen tusinan yliopiston ympärille rakennettuine osaamisklustereineen. Nyt on kuitenkin pikaisesti valmistauduttava kohtaamaan teknologisen kehityksen, siis t&k -toiminnan toinen aalto.
"Huomattava osa kansakuntaa on prosessin ulkopuolella", Siuruainen hoputtaa pikaisiin toimiin.
Toinen aalto tulee jatkamaan Suomen teknologista kasvua ict-, metsä- ja metallijalkojen varassa. Mutta nyt kilpailukykyisen talouden toimintaa on vahvistettava pääkeskusten ulkopuolella aluekeskusten osaamisohjelmien kautta, Siuruainen esittää. Tarvitaan myös entistä tiukempia arvioita siitä, mihin liiketoimintaa tuottaviin hankkeisiin rajallista rahaa jatkossa kannattaa fokusoida.
Myöhemmin alueiden panosta syvennetään edelleen, sillä kolmas kasvuaalto nousee aluekeskusohjelmien ulkopuolelta, maaseudulta; matkailusta ja sosiaalisista yrityksistä.
Verkottumisen malli
Siuruainen kertoo kuulleensa raporttiaan varten vain puolen vuoden sisällä 400-500 ihmistä. Hän kohtasi etenkin "suunnattoman määrän konkreettisia ehdotuksia", siis rahapyyntöjä.
"Ei jakotalouden vaan tuottotalouden kautta tätä maata kehitetään", maaherra painottaa rahansiirron sijaan hyötysuhdetta. "Raha on vähän kuin kevättulva", hän varoittaa. "Kyllä se maa sen imee."
Mutta onpa selvitysmies kohdannut esikuviakin, esimerkiksi pohjoisessa Multipolis-verkoston sekä Kuopiossa Teknian rakentaman Kiina-yhteyden. Yritysten osalta Siuruainen taas mainitsee Elektrobitin mallin, se toimii osaamiskonsulttina sadoissa yrityksissä ympäri maailmaa.
Kaikilla kärkialueilla lähtökohta ja prosessi ovat samantyyppisiä. Hankkeet verkottuvat ja jakavat vahvuuksia alaspäin. Esimerkiksi eri toimialoja edustavan Multipoliksen ympärille hän ehdottaa nyt nopeutettuja toimia, jotta siitä luotaisiin Perämerenkaaren ympäristöön pilotti, "EU:n pohjoisen ulottuvuuden osaamisen ja näyttämisen paikka".
Yrittäjyys arvoonsa
Suurin huoli on kuitenkin se, että 70 prosenttia ylioppilaista jatkaa yliopistoon. Mutta ikäluokasta vai viisi sadasta jatkaa yrittäjäksi. Osin siksi, ettei kouluissa ole sitten 70-luvun kasvatettu yrittäjähenkisyyttä.
"Lähes kaikki instituutiot tuottavat enemmän työttömiä kuin yrittäjiä", Siuruainen kehottaa kansakuntaa orientoitumaan uudelleen. "Että tähän kansakuntaan kasvaa yrittäjämentaliteettia."
Tämän takia olisi vahvistettava matematiikan opetusta ja ammattikoulutusta sekä perustettava yrityshautomoita. "Ammattikorkeakoulujen rooli on erittäin tärkeä", Siuruainen sanoo ja vaatii ammatilliselle koulutukselle arvostusta.
"Ammatillisen koulutuksen kautta tämä maa nostetaan jos nostetaan", hän vakuuttaa ja toivoo myös vanhan teknikkotutkinnon palauttamista. "He olivat erinomaisia yrittäjiä ja työntekijöitä."
Myös Tekesin olisi aika jalkautua lähemmäs maakuntia. Jalkautumista varten Siuruainen ehdottaa reippaasti viiden alueyksikön perustamista Ouluun, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Kuopioon.
Kaupunkienkin olisi "viisasta verkottua", selvitysmies suosittaa vaikkapa Vaasan ja Kokkolan suuntaan. Kilpailu kun aiheuttaa turhia päällekkäisyyksiä. Myös koko pääkaupunkiseutu - Helsinki, Espoo ja Vantaa - toimivat strategisesti toistaiseksi täysin hajallaan, mikä ei palvele ympäröivien alueiden etua, hän muistuttaa.
Työvoimahallintokin saa nuhteita. "Työvoimahallinnon ei pitäisi rakentaa rinnakkaista uutta koulutusmaailmaa." Siihen ei ole varaa. Siuruainen toteaa, että paikkaavat järjestelmät vievät rahaa pois "terävästä kärjestä ja osaamisesta".
"Jotain tässä mättää", ihmettelee raportin kiitollisena vastaanottanut kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) Suomen nykytilaa ja lupaa testata selvitystä eri tahoilla.
Ehkä jotakin oppia voisi irrota muille myös Etelä-Pohjanmaalta. Se saa vain prosentin teknologiaresursseista. Silti alue on ministerin sanoin Suomen "yrittäjäintensiivisin ja yritysinnovatiivisin".