Poliittisten valtiosihteerien tulo ministerien avustajakuntaan runsas vuosi sitten toimii vaihtelevasti. Joissakin ministeriöissä virkamiesten ja valtiosihteereiden yhteistyö sujuu. Jossakin toisaalla pitkän uran tehneet virkamiehet ovat närkästyneet siitä, että muista ympyröistä työkokemuksensa hankkinut ja poliittisesti ansioitunut henkilö pyrkii jakamaan heille määräyksiä.
Sellaisen ei tosin lain mukaan pitäisi edes olla mahdollista. Valtiosihteeri ei ole ministeriön linjaorganisaatiossa yhdenkään virkamiehen esimies. Hän on ministerin lähin luottamushenkilö, joka valmistelee ja hoitaa ministerin hänelle osoittamia tehtäviä saamiensa ohjeiden mukaan.
Toimivallan rajojen kokeilu on aiheuttanut toistaiseksi pahimman törmäyksen sisäministeriössä, kun keskustalaisen alue- ja kuntaministerin Hannes Mannisen valtiosihteeri Antti Mykkänen vaati nähdäkseen kehitysjohtaja Ulla-Maija Laihon puolen vuoden aikana aluekeskushankkeiden vetäjille lähettämät kirjeet ja sähköpostit. Mykkänen antoi Laiholle vuorokauden aikaa postin esittämiseen.
Mykkäsen vaatima kireä aikataulu vaikuttaa simputusyritykseltä ja kertoo siitä, että hänen Laihon välit eivät ole kovin luottamukselliset. Mykkänen sanoo haluavansa tietää, mitä kaikkea aluekeskushankkeissa on meneillään. Jos yhteistyö sujuisi joustavasti, Mykkänen olisi voinut seurata hankkeiden etenemistä ilman lainvastaista aietta tarkistaa virkamiehen kirjeenvaihtoa.
Valtion hallinnossa on lukemattomia tehtäviä, joissa edetään esimiesten viitoittamien suurten linjojen sisällä. Esimiehet eivät halua eivätkä lain mukaan saakaan penkoa yksittäisten virkamiesten välistä kirjeenvaihtoa tai tutkia heidän sähköpostejaan. Myös ministerien on tyydyttävä tulosten seurantaan ja tehtävä päätöksiä esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta.
Vaikka ministeri Manninen sanoo luottavansa yhä täysin Mykkäseen, hänen olisi viisasta käydä selkeyttäviä keskusteluja valtiosihteerinsä kanssa, koska tämä ylittänyt sopivuuden rajat. Mykkäsen tehtäväkenttä ulottuu EU-asioista aina aluepolitiikkaan. Se edellyttää häneltä niin suurta laaja-alaisuutta, että yksittäisten sähköpostien lueskeluun ei uskoisi riittävän edes aikaa, vaikka sellaiseen olisi oikeus.
Toimivallan ylitys aiheuttaa rajojen kokeilijalle usein hankaluuksia. Myös valtiosihteerien kannattaa muistaa, että hyvä hallintotapa koskee heitäkin. Tehtävä on uusi, mutta se ei ole tuonut hallintoon uutta ohjeistoa.
paakirjoitus@kaleva.fi