Viime päivinä on käyty keskustelua poliittisen kasvatuksen asemasta ja oikeutuksesta kouluissa. Opettajia on syytetty puoluepoliittisesta vaikuttamisesta ja vaadittu opetuksen neutraaliutta.
Kasvatus ei kuitenkaan koskaan ole neutraalia, ja opettajan työ on aina myös kasvatusta. Kasvatus on vaikuttamista, kasvavien ohjaamista toivottuun suuntaan. Jos kasvattaja kuvittelee olevansa neutraali, hän vain sulkee silmänsä siltä, mihin suuntaan hänen toimintansa kasvavia ohjaa.
Koulu on tärkein yksittäinen yhteiskunnallisen kasvatuksen ympäristö, ja sellaisena sillä on väistämätön tehtävä demokraattisen yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaajana.
Koulu kasvattaa paitsi opetussisällöillään myös toimintakulttuurillaan nuoria yhteiskunnan jäseniä yhteiselämään ja osallistumiseen yhteiskunnassa. Se voi edistää demokraattisen osallistumisen edellyttämiä valmiuksia ja luoda osallistumiseen rohkaisevaa ilmapiiriä – tai tukahduttaa näitä.
Kyse on poliittisesta mutta ei kuitenkaan puoluepoliittisesta kasvatuksesta. Poliittisen kasvatuksen tavoite on tukea nuorten yhteiskunnan jäsenten kasvua aktiivisiksi, itse ajatteleviksi, ympäristöstään kiinnostuneiksi, sitä kriittisesti tarkasteleviksi ja yhteistoimintaan kykeneviksi kansalaisiksi. Suomen perustuslaki ja koululainsäädäntö turvaavat tämän.
Yhden totuuden maailmassa ei voi kasvaa aktiiviseksi ja kriittiseksi kansalaiseksi. Kuinka sellaiseksi voi kasvaa koulussa? Mahdollisuus siihen tarjoutuu, kun tunnustetaan, että maailmassa on erilaisia intressejä, jännitteitä ja konflikteja. Kun annetaan lasten ja nuorten innostua maailman moninaisuudesta, heille herää halu tutkia jännitteisiä ilmiöitä.
Tutkimusmatkoilla he etsivät tietoa, rakentavat kuvaa maailmasta, pohtivat omaa vakaumustaan. He alkavat oivaltaa, että maailma on monimutkainen ja että yksinkertaiset vastaukset eivät riitä sen ymmärtämiseen, saati vuoropuheluun toisten ihmisten kanssa.
Poliittinen kasvatus sivistää ihmistä. Se antaa välineitä tarkastella muuttuvan maailman ilmiöitä. Se antaa välineitä pohtia kriittisesti omia kokemuksiaan, ajatteluaan ja ympäröiviä ideologioita.
Poliittinen kasvatus on lasten ja nuorten saattamista kohti täysi-ikäistä kansalaisuutta, mikä tarkoittaa kykyä tehdä hyvin perusteltuja valintoja sekä vastuunottoa valinnoista. Se tarkoittaa myös kykyä olla vuoropuhelussa eri tavalla ajattelevien ihmisten kanssa.
Demokratian turvaaminen ja sen uudistaminen sekä humaanin yhteiskunnan vahvistaminen edellyttävät hyvin toimivaa poliittista kasvatusta varhaiskasvatuksesta yliopistoihin asti. Haluamme rohkaista opettajia toteuttamaan tätä kasvatustehtäväänsä.
Elina Nivala
puheenjohtaja
Voitto Kuosmanen
varapuheenjohtaja
Suomen sosiaalipedagoginen seura ry
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.