Oulun yliopiston Kontinkankaan ja Linnanmaan kampuksien rakentaminen käynnistyi 1960-luvun lopulla. Korkeakoulurakentaminen oli Suomessa 1970-luvulla erittäin voimakasta ja vuosikymmenen aikana korkeakouluille valmistui tiloja noin miljoona neliömetriä. Oulun yliopisto oli tuolloin korkeakoulurakentamisen tärkein kohde.
Lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäinen rakennusvaihe valmistui Kontinkankaalle 1971. Linnanmaan ensimmäiseen rakennusvaiheeseen kuuluneet luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan, geofysiikan, kemian, matematiikan, teoreettisen fysiikan laitokset ja teknillisen tiedekunnan matematiikan laitos pääsivät muuttamaan uusiin tiloihin vuonna 1973.
Voimaperäisen alun jälkeen rakentaminen hidastui. Yliopiston tiedekunnista humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunta olivat 1980-luvun lopulla vielä vailla vakinaisia tiloja. Tilat valmistuivat Linnanmaalle 1993 ja yliopiston päärakennus vasta vuonna 1998, alkuperäisestä aikataulusta 20 vuotta jäljessä.
Päärakennus oli viimeinen rakennus, joka rakennettiin vanhan rakentamiskulttuurin aikana. Tällöin rakentamisrahojen tuli sisältyä yliopiston valtion budjettiin. Nyt yliopiston uudisrakennusten rakennuttajana on pääsääntöisesti Senaattikiinteistöt, jolta yliopisto vuokraa tarvitsemansa tilat. Yliopiston ei siten tarvitse huolehtia investointirahoista, mutta sen tulee ottaa vuokrakustannukset huomioon budjetissaan.
Uuden järjestelmän ansiosta rakennusinvestointiohjelma on viime vuosina edennyt nopeasti ja muun muassa lääketieteellisen kampusalueen päärakennuksen vihkiäisiä vietettiin huhtikuussa 2004 Kontinkankaalla. Uusia tiloja tarvittiin, koska tutkimus on voimakkaasti laajentunut ja muuttunut yhä laboratoriokeskeisemmäksi.
Oulun yliopiston nopea opiskelijamäärän kasvu on vaatinut runsaasti lisätilaa. Kun vuonna 1996 yliopistolla oli toimitiloja 191 000 neliötä, vuonna 2004 tilojen määrä oli 231 000 neliötä. Ylirakentamista ei ole kuitenkaan tapahtunut, sillä huoneistoneliöt opiskelijoiden ja henkilöstömäärää kohden olivat 12 neliötä vuonna 1996 ja 11,5 neliötä vuonna 2004.
Toimitilamenot ovat yliopiston määrärahoissa selvästi suurin menoerä palkkakustannusten jälkeen (29,2 miljoonaa euroa vuonna 2004). Yliopiston opiskelijamäärä on kasvanut 39 prosenttia vuodesta 1996 ja on nyt 16 400. Vastaavana aikana henkilökuntamäärä on kasvanut 3,5 prosenttia ollen nyt 3 200.
Voimakkaimmin opiskelijamäärät ovat kasvaneet ja moninkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana informaatiotekniikka-painoalan-koulutusohjelmissa, mistä johtuen tilantarve on ollut ilmeistä. Yliopiston opiskelijoista noin neljännes on tällä hetkellä tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sekä sähkö- ja tietotekniikan osaston opiskelijoita. Opettajamäärä on pysynyt lähes ennallaan ja henkilöstömäärän lievän nousun selittää lähinnä jatko-opiskelijoiden määrän kasvu.
Pääministeri Matti Vanhanen vihki 18.4.2005 Tietotalo II:n, joka on Linnanmaan kampuksen 11. rakennusvaihe ja näillä näkymin Oulun yliopiston viimeinen suuri uudisrakennushanke. Tämän jälkeen seuraavat rakennusvaiheet tulevat olemaan lähinnä tilojen perusparannuksia ja -korjauksia sekä pienimuotoista uudisrakentamista: Linnanmaan kampukselle tarvitaan vielä tilat muun muassa kasvatustieteiden tiedekunnan musiikki- ja varhaiskasvatukselle.
Oulun yliopiston uuden toimitilastrategian päätavoitteena on tilojen käytön tehostaminen ja niiden jakautuminen tasapuolisesti yksiköiden tarpeisiin. Tiloista on tehty laaja selvitys ja parhaillaan laaditaan suunnitelmia tilojen uudelleenjärjestämiseksi. Tavoitteena on supistaa toimitilamenoja. Jo viime vuonna saatiin 2,3 miljoonan euron säästö toimitilamenoissa. Vuonna 2005 uusia tiloja otetaan käyttöön 8 820 neliötä mutta samalla luovutaan 7100 neliöstä.
Linnanmaan kampuksen 11. rakennusvaihe käsittää Tietotalo II:n uudisrakennuksen, jossa on ajanmukaiset tilat tietojenkäsittelytieteiden laitokselle, sekä sähkö- ja tietotekniikan osaston käytössä olevan Tietotalo I:n (vihittiin käyttöönsä 29.4.2002) laajennuksen ja sen yhteyteen rakennetun koko yliopistoa palvelevan puhdastilan niin sanotun Oulun mikro- ja nanoteknologiakeskuksen.
Uusiin rakennuksiin ovat siten sijoittuneet yliopiston informaatiotekniikka-painoalaan kuuluvat keskeisimmät yksiköt, joiden osaamiseen on pohjautunut koko Oulun seudun kehittyminen merkittäväksi korkean teknologian keskittymäksi. Uudet tilat varmistavat sen, että Oulun yliopiston informaatiotekniikka-ala pysyy jatkossakin kilpailukykyisenä.
Informaatiotekniikka-painoalan kehittämistä on merkittävästi tuettu Oulun kaupungin, Oulun lääninhallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen ESR-rahoituspäätöksillä ja yritysten panostuksilla. Mikro- ja nanoteknologiakeskuksen rakentamisessa erityisen merkittävä on ollut ESR-tuki, jonka ansiosta keskuksen vuokramenot ovat nyt alemmat.
Oulun kaupunginvaltuusto teki 400-vuotisjuhlakokouksessaan merkittävän päätöksen, jolla varmistetaan Oulun kaupungin kehittyminen yhdeksi johtavista langattoman viestintäteknologian seuduista. Näin moderneihin teknologioihin ja ennakkoluulottomiin sovellutusratkaisuihin perustuvat palvelut ovat kaikkien kaupunkilaisten ja kaupungissa vierailevien käytettävissä.
Kaupungin sitoutuminen uuden teknologian käyttöönottoon ja kehittämiseen varmistaa, että yliopiston tutkimus- ja koulutustehtävä informaatiotekniikka-painoalalla koituu alueen hyvinvoinnin hyväksi.