Sitran yliasiamies ja Nokian tuleva johtaja Esko Aho tähyää kiikarilla Sitran toimitalon katolla kohti Helsingin keskustaa. Mallien on muututtava. Vanhasta ei ole apua, kun väestö ikääntyy ja talouskasvu hiipuu.
"Suomessa ei pidä katsoa nyt taaksepäin vaan eteenpäin. Meillä on oltava välineitä, joilla parantaa sekä yksityistä kilpailukykyä että julkisen talouden toimintakykyä", hän lausuu.
Ahoa ärsyttää, että julkisen sektorin ongelmiin tarjotaan aina vaan vastaukseksi lisää väkeä ja lisää rahaa.
"Vaikka Suomella menisi kohtuullisen hyvinkin, väestön ikääntymisestäkin johtuen meillä on edessämme tilanne, jossa emme pysty ratkaisemaan mitään ongelmaa lisärahalla tai henkilöstöä lisäämällä. Toimintamallien muututtava", hän vaatii.
Aho toivoo, että maailmanlaajuinen pankkikriisi vauhdittaisi rakenneuudistuksia, joita esimerkiksi terveyspalveluissa on tehtävä muutenkin.
Amerikkalaisen
kulutustalouden kriisi
Sitran lasipalatsin ylimmässä kerroksessa Aho on seurannut tarkkaan Yhdysvaltain pankkikriisiä ja roskapankkilain kivuliasta etenemistä.
"Tilanne on saman tyyppinen kuin vuonna 1993, jolloin Suomessa säädettiin laki roskapankista, joka sekään ei mennyt ihan vaivattomasti. Se on demareille vaikea pala", pääministerinä vuosina 1991-95 toiminut Aho muistelee.
Finanssikriisi on Ahon mukaan amerikkalaisen reaalitalouden kriisi, johon liittyy paljon myöskin finanssialan hallitsematonta kehitystä. Rahoitusjärjestelmä pääsi käsistä.
"Yhdysvaltain suurin ongelma on siinä, että talous on niin kulutusvetoinen. Talouden kaikki mekanismit on viritetty maksimoimaan kulutusta, koska on uskottu, että muukin talous nousee sen mukana. Nyt on tultu tien päähän", hän toteaa.
Jos Yhdysvallat meinaa saada taloutensa suorituskyvyn kuntoon, sen on Ahon mielestä nostettava säästämisastetta, joka on ollut pitkän aikaa lähellä nollaa.
Kriisistä huolimatta Aho on toiveikas. Yhdysvallat nousee yleensä nopeasti jaloilleen.
Aho varoittaa rinnastamasta nykyistä epävarmaa taloustilannetta Suomessa 1990-luvun taitteessa koettuun lamaan. Lähtötilanne on nyt aivan toinen, kotitaloudet ja yritykset ovat pääosin hyvässä kunnossa.
"Malttia pitää olla joka taholla, mutta paniikin ei ole aihetta", hän tyynnyttelee.
Laman alla kaikki suomalaiset kotitaloudet ja yritykset olivat velkaantuneita. Vapaita luottomarkkinoita käytettiin subprimen tapaan.
"Riitti, kun käveli pankkiin, niin rahaa lyötiin kouraan. Pankkien kilpailua käytiin luotonannolla ja riskien hallinta luisui käsistä. Sitten riskit laukesivat ja osa niistä lankesi veronmaksajien maksettavaksi", Aho muistelee.
Yhdysvalloissa otettiin riskejä, jotka perustuivat siihen, että varallisuusarvot nousevat koko ajan. Lopulta pää tuli vetävän käteen.
"Suomessa kävi laman alla samoin. Asunnon ostokyky ei parantunut, mutta hinnat sen kun nousivat ja korttitalo romahti", Aho muistelee.
Mekanismi, jolla valtio tuolloin rahoitti pankkeja oli hänen mukaansa kuitenkin ainoa ja paras tapa toimia.
"Edes jälkikäteen ei voi väittää, että jotain olisi pitänyt tehdä toisin", Aho kehaisee.
Jatkossa Suomi
pärjää ketteryydellä
"Sitra on nyt uudistettu. Se on kansainvälisempi, toimii ohjelmapohjaisesti ja sillä on suunta lähivuosiksi", Aho kiteyttää neljän vuoden urakkansa. Nyt saavat toiset tulla jatkamaan.
Ahon mukaan Suomen valtti jatkossa on teknologian soveltajapuolella. Esimerkiksi terveydenhuollon sähköisissä palveluissa ja energiaystävällisessä rakentamisessa. Myös metsäsektorilla olisi löydettävä uusia kilpailukykyisiä tuotteita.
"Ketteryys, joustavuus ja uudistumiskyky", Aho luettelee ominaisuuksia, joilla pieni Suomi tulevaisuudessa pärjää.
Presidentin vaaleissa ja Suomen Pankin johtokuntanimityksessä kakkoseksi jäänyt keskustan pitkäaikainen puheenjohtaja ei suunnittele paluuta politiikkaan. Ajatukset ovat ihan muualla kuin seuraavissa presidentin vaaleissa.
Kutsu luennoijaksi Harvardin yliopistoon presidentin vaalien jälkeen oli Aholle pelastus. Vuosi Yhdysvalloissa opetti, että myös politiikan ulkopuolella on mielenkiintoista elämää.