Oikeusministeriön asettama toimikunta ehdottaa henkilövahinkoja koskevien vahingonkorvauslain säännösten uudistamista. Nykyistä laajemmilla ja täsmällisemmillä säännöksillä tavoitellaan sekä vahinkoa kärsineiden että korvausvelvollisten aseman parantamista.
Erityisesti halutaan parantaa rikosten uhrien ja heidän läheistensä asemaa. Merkittävä osa ehdotuksista selkeyttäisi henkilövahinkojen korvaussääntelyä ja helpottaisi korvaukseen oikeutetun edellytyksiä arvioida, mitä korvauksia hän voi vahingon aiheuttajalta saada.
Oikeusneuvos Kari Kitusen johtama henkilövahinkotoimikunta luovutti tiistaina ehdotuksensa oikeusministeri Johannes Koskiselle (sd.) Helsingissä.
Koskinen arvioi ehdotuksen muotoutuvan hallituksen esitykseksi vielä ensi vuoden aikana. Rikosten uhrien oikeusturvan parantaminen sisältyy myös hallitusohjelmaan.
Toimikunnan ehdotuksessa törkeiden väkivaltarikosten uhrien asemaa parannettaisiin niin, että heillä olisi aiempaa useammin oikeus korvaukseen loukkauksen aiheuttamista kärsimyksistä.
Korvausta kärsimyksestä voitaisiin myöntää niille, joiden henkilökohtaista koskemattomuutta on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vakavasti loukattu. Käytännössä korvausta saisivat esimerkiksi tapon yrityksen uhrit sekä törkeän pahoinpitelyn uhrit.
Kärsimyskorvaus olisi tavallaan lisäkorvaus, sillä se ei poistaisi uhrin nykyistä oikeutta saada korvausta kivusta, särystä tai haitoista.
Toisena korvaussuojan laajennuksena toimikunta nostaa esille surmattujen läheisten korvausoikeudet. Tahallisen tai törkeän teon uhreina surmansa saaneiden läheisille annettaisiin aiempaa suurempi mahdollisuus saada korvausta taloudellisista menetyksistään.
Käytännössä läheiselle myönnettäisiin vastaisuudessa korvausta esimerkiksi masennustilan kaltaisista henkilövahingoista. Korvausta maksettaisiin mm. sairaanhoitokustannuksista ja ansionmenetyksistä, millä tähdättäisiin nopeaan kuntoutumiseen.
Lisäksi korvaus elatuksen menetyksestä laajennettaisiin koskemaan kaikkia niitä, jotka tosiasiallisesti ovat olleet surmansa saaneen elatuksen varassa. Oikeus elatusmenetyskorvaukseen kattaisi jatkossa esimerkiksi avopuolisot, mutta lain mukaista elatussuhdetta ei enää entiseen tapaan painotettaisi.
Toimikunta myös arvostelee nykyisiä henkilövahingon korvaamistulkintoja epäyhtenäisiksi. 1970-luvulta korvauslain tulkinta on muotoutunut paljolti oikeuskäytännön kautta, mutta samankaltaisissa tapauksissa korvauksia ei välttämättä ole määrätty samalla tavoin.
Yhdenvertaista tulkintaa voitaisiin toimikunnan mielestä edistää sillä, että kärsimystä arvioitaisiin aina samoilla säännöillä. Arvioissa pitäisi ottaa huomioon mm. loukkauksen laatu, loukkaajan ja loukatun suhde, loukatun asema sekä loukkauksen saama julkisuus.
Toimikunnan ehdotus lähtee sidosryhmien lausuntokierrokselle vielä loppuvuoden aikana. Suurta erimielisyyttä kentällä ei odoteta syntyvän, sillä yksituumaista ehdotusta oli muokkaamassa niin Rikosuhripäivystyksen kuin vakuutusyhtiöiden edustajia.