"Perustuslakivaliokunta on hyvä perustuslakituomioistuin. Raskasta koneistoa ei tarvita", toteaa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi Kalevan Sunnuntai-liitteessä. Mitä mieltä olet Sasin ajatuksista? Kirjoita kommenttisi alla olevaan kommenttilaatikkoon.
Kimmo Sasi: Kontrolli toimii etukäteen
Aina säännöllisin väliajoin, kun jokin perustuslakivaliokunnan päätös aiheuttaa keskustelua, nostetaan esille ajatus perustuslakituomioistuimen perustamisesta Suomeen. Näin on jälleen käynyt oikeuskanslerin tehtyä ilmoituksensa entisen pääministerin Matti Vanhasen mahdollisesta jää-viydestä valtioneuvoston istunnossa.
Perustuslakivaliokunnalla on kunniakas historia. Jo 1860-luvulla säätyvaltiopäivien lakivaliokunta alkoi tulkita, kuinka Suomen autonomian perusteet voidaan säilyttää. Varsinaisesti perustuslakivaliokunta perustettiin vuonna 1905. On myönnettävä, että tänä päivänä tuskin perustettaisiin parlamentin valiokuntaa perustuslakia tulkitsemaan.
Järjestelmä toimii kuitenkin hyvin. Sen suurin ansio on, että Suomessa arvioidaan lakien perustuslainmukaisuus jo ennen niiden säätämistä. Maissa, joissa on perustuslakituomioistuin, lakien perustuslainmukaisuus tutkitaan vasta niiden ollessa voimassa tai parlamenttikäsittelyn jälkeen ennen kuin presidentti vahvistaa lain.
Perustuslakikysymysten käsittelyä varten perustettu tuomioistuin olisi raskas ja kallis. Jos vuodessa tulisi parikymmentä juttua, se ei riittäisi kokonaisen tuomioistuimen työllistämiseen. Lisäksi tuomareiden palkkojen pitäisi olla todella hyviä, että tuomioistuimeen saataisiin houkuteltua maan parhaat valtiosääntöjuristit. Tänä päivänä perustuslakivaliokunta pohjaa päätöksensä heidän kohtuuhintaisiin lausuntoihinsa.
Suomessa on jo nykyisellään perustuslakien tuomioistuinkontrolli. Tuomioistuin voi yksittäistapauksessa todeta, että jonkin lain säännöksen soveltaminen johtaa perustuslain vastaiseen tilanteeseen. Tällaisessa tapauksessa tuomioistuin ei sovella tätä tavallista lakia vaan suoraan perustuslain perusoikeussäännöksiä.
Lisäksi Suomen kansalainen voi viedä asiansa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Se voisi tulkita, että perustuslakivaliokunnan ratkaisu ei turvaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamia perusoikeuksia. Yhtään tällaista tapausta ei kuitenkaan ole, koska aina tehdessään ratkaisuja perustuslakivaliokunta käy huolellisesti lävitse ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön.
Kun tuomioistuimet tekevät perusoikeustulkintoja, niiden tuomarivalinnat ovat hyvin poliittisia. Tyypillisin esimerkki on Yhdysvaltain korkein oikeus. Republikaanipresidentit nimittävät republikaaneja, demokraatit demokraatteja. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsenillä on aina suoraan kansalta saatu mandaatti.
Jokainen perusoikeustuomioistuin joutuu punnitsemaan perusoikeuksia vastakkain. Useimmiten vastakkain ovat sananvapaus ja yksityisyys tai omaisuudensuoja ja ympäristönsuojelu. Perustuslakivaliokunnalla on pitkä tulkintatraditio ratkaisuissaan. Yhteiskunnan muutosten takia tarvitaan poliittista arviota siihen, mihin suuntaan mennään, mitä oikeuksia vahvistetaan.
Valtiosääntötuomioistuin ei sovellu lausunnon antamiseen eduskunnalle siitä, ylittyykö ministerivastuuasiassa syytekynnys. Ministerin tehtävän hoito on haluttu rauhoittaa siten, että syytteeseenpanoon tarvitaan eduskunnan suostumus. Onkin luonnollista, että eduskunnan täysistunnolle asian valmistelee parlamentin valiokunta. Itse syytteen ratkaisee tuomioistuin, valtakunnanoikeus.
Kun perustuslakivaliokunnan lausunto ministerivastuuasiassa valmistuu, kaikki jutun asiakirjat tulevat julkisiksi. Tällöin on kaikilla mahdollisuus arvioida valiokunnan työn laatu.
Perustuslakivaliokunta säilyy instituutiona vain niin kauan kuin siihen yleisesti luotetaan. Tämä luottamus ei ole sadan vuoden aikana horjunut. Uskon, että valiokunnan jäsenet pitävät huolta siitä, ettei tuo auktoriteetti meidän aikanammekaan saa tahroja.
Kirjoittaja on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja.