Kolumni

Toi­meen­tu­lo­tuen on­gel­miin puu­tut­ta­va vä­lit­tö­mäs­ti

Toimeentulotukeen liittyvät ongelmat eivät ota Oulun seudulla laantuakseen.

Toimeentulotukeen liittyvät ongelmat eivät ota Oulun seudulla laantuakseen.

Yksi viimeisimmistä kompuroinneista oli talvisena perjantaina ilmoille lennätetty tieto siitä, ettei Oulu pysty maksamaan toimeentulotukea asiakkaiden tileille tietojärjestelmäkatkosten vuoksi.

”Valitettavasti rahat saadaan maksettua asiakkaille aikaisintaan maanantaina”, kaupunki tiedotti.

Valitettavasti kaupunki pilasi monen tuen saajan viikonlopun. Se ajoi ahdingossa elävät ihmiset entistäkin ahtaammalle miettimään, mistä he saisivat rahaa selvitäkseen useita päiviä.

On käsittämätöntä, että it-ihmeeksi tituleeratussa kaupungissa ei saada ajallaan maksettua ihmisille viimesijaista toimeentuloturvaa tietoteknisten ongelmien vuoksi.

Rahaa, jota maksetaan silloin kun tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

Vaikka tuki tietyissä puheenvuoroissa onkin leimattu lusmuilijoiden kotihoidontueksi, on se vähävaraisille elinehto ja ehdottoman välttämätön yhteiskunnan kädenojennus hädässä oleville.

Toimeentulotukeen liittyvistä ongelmista kielitään usein sosiaaliasiamiehelle. Oulun seutukunnassa asiamies sai viime vuonna yhteensä 508 toimeentulotukea koskevaa yhteydenottoja. Niiden määrä kasvoi huomattavasti etenkin Oulun kaupungin alueella. Ennakkotietojen mukaan myös tänä vuonna toimeentulotukiasioihin liittyviä yhteydenottoja on tullut tasaisesti.

Yhteydenotoissa valitellaan muun muassa sitä, ettei toimeentulotukea käsitteleviä työntekijöitä tavoiteta. He eivät vastaa sähköpostiin tai puhelimeen edes puhelintunnin aikana.

Myös tukea koskeva neuvonta on ollut puutteellista. Yleisissä neuvontanumeroissa ei vastata yksittäisiä päätöksiä koskeviin kysymyksiin.

Erityisen pahoja toimeentulotukeen liittyvät ongelmat ovat olleet Kempeleessä. Sosiaaliasiamiehen mukaan tilanne kunnassa on ollut jo vuosien ajan erittäin huolestuttava. Kempeleläiset kokevat, että toimeentulotuen myöntämiskriteerit ovat liian tiukat ja virkamiehet kohtelevat heitä epäasiallisesti.

Kempele käyttää toimeentulotukeen huomattavasti vähemmän määrärahoja kuin monet muut seudun kunnat.

Esimerkiksi niin sanotun vanhan Oulun alueella myönnettiin viime vuonna toimeentulotukea noin 114 euroa asukasta kohden. Kempeleessä luku oli 37 euroa.

Kyseisenä vuonna Kempele oli budjetoinut ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen yhteensä 90 000 euroa, mutta sitä käytettiin vain 39 121 euroa.

Asukasluvultaan selvästi pienemmässä Tyrnävän kunnassa puolestaan vastaava budjetti oli 27 000 euroa, mutta sitä myönnettiin 51 950 euroa.

Sosiaaliasiamies on vaatinut, että kuntapäättäjien ja viranomaisten pitää selvittää tarkemmin Kempeleen toimeentulotuen myöntämiskäytännöt.

Tänä vuonna kunnan tilanne onkin ilmeisesti jossain määrin parantunut ja toimeentulotukeen liittyvät yhteydenotot ovat vähentyneet.

Toimeentulotuen ongelmat niin Oulun seudulla kuin muuallakin tulee kitkeä välittömästi. Kempeleen tilanne on seurattava jatkossa tehostetusti ja varmistuttava, että asiakkaiden epäasiallinen kohtelu loppuu.

Viranomaisten velvollisuutena on neuvoa asiakkaita ja vastata heidän kyselyihinsä, eikä lykätä puhelinta äänettömälle ja kääntää selkäänsä. Tieto toimeentulotukihakemusten käsittelyjonon pituudesta ei riitä.

Myös yksittäisiä päätöksiä koskeviin kyselyihin pitää pystyä vastaamaan. Ihmisten täytyy voida tarkistaa, ovatko esimerkiksi kaikki liitteet tulleet perille.

Vastuun välttely on asiakkaiden nöyryyttämistä. Yhteiskunnan viimesijaista turvaa pitää voida hakea ilman, että kohdellaan kuin koiraa.