Oulunsalon kehittäminen Suomen toiseksi kansainväliseksi lentokentäksi on tavoite, jonka puolesta koko Oulun seudun ja läänin on syytä yhdistää voimansa. Tositoimiin on ryhdyttävä nopeasti.
Oulun lentoasemalle on valmistumassa huikea, noin 90 miljoonaa euroa nielevä kehittämissuunnitelma, joka tähtää siihen, että Oulunsalo olisi viiden vuoden kuluttua Suomen toinen kansainvälinen lentokenttä Helsinki-Vantaan lisäksi. Kalevan tiistaina julkistamaa suunnitelmaa on valmisteltu jonkin aikaa, ja se on määrä saada valmiiksi vielä tämän vuoden puolella.
Suunnitelmaa on käsitelty toistaiseksi vain pienissä piireissä kulissien takana, mutta se lähti vakavaan julkiseen käsittelyyn tiistaina, jolloin se esiteltiin Oulun kaupunginhallitukselle. Oulun ja koko maakunnan kanta suunnitelman menestymisen kannalta on elintärkeä, koska Suomen lentoasemista vastaavan valtion liikelaitoksen Finavian talouteen ei mahdu muutamaan vuoteen noin suurisuuntaista ja kunnianhimoista suunnitelmaa.
Oulun lentoaseman muuttaminen kansainväliset mitat ja turvallisuusvaatimukset täyttäväksi kentäksi nopeasti on ilmeisesti mahdollista vain erillisenä projektina, jossa Oulu Pohjois-Suomen veturina ja koko maakunta ottavat Finavian ja eräiden muiden instanssien kanssa vastuun hankkeesta. Laaja tuki on tärkeää myös siksi, että hankkeella on vastustajia. Hyväkään suunnitelma ei etene, ellei sen puolesta taistella ja tehdä hartiavoimin töitä.
Oulun lentoaseman kehittämissuunnitelma on järkevä ja looginen siksi, ettei se ole hatusta vetäisty hokkuspokkus-hanke, vaan se perustuu luontaisiin lähtökohtiin ja terveeseen logistiseen perustaan. Oulunsalon kehittämistä kansainväliseksi kentäksi suosivat Oulun maantieteellinen sijainti ja etäisyys Helsingistä sekä Oulunsalon nykyinen vahva asema kotimaan lentoliikenteessä. Oulu ajaa luontevasti kaikkien muiden kenttien edelle kilpailtaessa toisen kansainvälisen lentoaseman asemasta.
Voimakkaasti kehittyvä talousalue tarvitsee kunnolla toimivan lentokentän tuekseen. Oulun lentoasema on saavuttanut kapasiteettinsa äärirajat, onhan se alun perin suunniteltu yhden lentoyhtiön käyttöön. Ilman uusia, mittavia kenttäinvestointeja siitä uhkaa tulla kasvua jarruttava tekijä.
Oulunsalon kenttä kaipaa ilman kansainvälisen aseman tavoitteluakin kipeästi kohennusta ja lisää tilaa matkustajille, koneille, takseille ja autojen paikoitukseen. Kentällä on tehty edellinen mittava laajennus 1993, mutta sen jälkeen sen matkustajamäärät ovat kaksinkertaistuneet, ja kasvu jatkuu ripeänä. Kansainvälisen kentän asema on täysin mahdoton Oululle ilman merkittäviä uusia investointeja.
Oulun lähin kilpailija löytyy lahden ja rajan takaa Ruotsista. Luulaja haaveilee myös kansainvälisen kentän statuksesta, ja sekin puoltaa ripeyttä Oulun suunnitelman toteutuksessa. Kummatkin kaupungit kehittävät toimintojaan omista lähtökohdistaan, mutta niiden ratkaisut voivat vaikuttaa toisiinsa negatiivisesti.
Kun Helsingin tuki on epävarmaa, Oulun alueen on järkevää ottaa vastuu kentästään ja lähdettävä kehittämään sitä omista lähtökohdistaan. Mitä pikemmin liikkeelle lähdetään, sitä helpommin naapurimaiden tarjoamia mahdollisuuksia voidaan käyttää Ouluun lentävien matkustajien huviksi ja hyödyksi jo suunnitteluvaiheessa.