Tohtori Moi­la­nen rat­kai­see

Epäsosiaalinen tohtori Gregory House lienee amerikkalaisen tv-viihdeteollisuuden paras tulkinta siitä, mitä lääkärin luovuus saattaisi käytännössä tarkoittaa.

Katriina Moilanen on erikoistunut myös musiikkilääketieteeseen.
Katriina Moilanen on erikoistunut myös musiikkilääketieteeseen.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Epäsosiaalinen tohtori Gregory House lienee amerikkalaisen tv-viihdeteollisuuden paras tulkinta siitä, mitä lääkärin luovuus saattaisi käytännössä tarkoittaa.

House ratkaisee, hän etsii johtolankoja ja yhdistelee asioita näppärämmin kuin muut. Hän uskaltaa haastaa myös potilaat tarkastelemaan sairauksiaan uusista näkökulmista.

Sairaala luovana työyhteisönä on hieno visio. Vaan entäpä jos lääkärin sukunimi onkin Moilanen ja hän työskentelee pohjoissuomalaisella sisätautiosastolla?

Tohtori Moilanen ei voi potkia potilaita ja kollegoitaan mielin määrin persuksille ja rouskutella siinä sivussa kourakaupalla kipulääkkeitä omiin vaivoihinsa.

Hän saa olla tuttu ja kotoinen, muttei kovinkaan House.

Diagnoosin ja hoitosuunnitelman kertominen potilaalle on yksi lääkärin vastaanoton haastavimmista hetkistä, koska usein uusi tieto tuo ihmisen elämään muutoksen.

Diagnoosi syntyy tiedon pohjalta tutkimusten ja löydösten tulkinnasta. Taustalla on looginen kokonaisuus.

"En tiedä onko havaintojen ja tietojen kokoaminen diagnoosiksi luovaa. Lääkärin työn luovin hetki on ehkä kuitenkin potilaan kohtaaminen. Siihen liittyvät pysähtymisen ja kuuntelemisen taito -- luottamuksellinen vuorovaikutus", pohtii oululainen yleislääketieteen erikoislääkäri Katriina Moilanen.

Kolmen päivän sairasloma flunssan vuoksi voi olla ihmiselle arvokas lupa astua hetkeksi ulos työpaineiden oravanpyörästä.

"Siitä voi tulla luova akkujen lataamisen, uusien näköalojen ja muutoksen paikka, jotta ihminen jaksaisi vielä vuosia työelämässä. Jos kyseessä on syöpä tai lapsen pitkäaikaissairaus, diagnoosi muuttaa koko loppuelämän."

Jos Katriina Moilanen saisi itselleen diktaattorin valtuudet, hän rahtaisi sairaalaan lisää kirjoja, piirustuspaperia, värikyniä, pensseleitä, cd-soittimia ja -levyjä.

"Aamupäivisin soittaisin ennen osastokiertoa raikasta W.?A. Mozartia. Perjantaiaamuna Porilaisten marssin. Ja jos oikein olisimme allapäin, panisin soimaan Ismo Alangon kappaleen Rappiolla."

"Toisin myös potilaiden elämäntyöt takaisin sairaaloiden arkeen. He olisivat taas nuohoojia, kauppiaita, toimitusjohtajia ja kotiäitejä..."

Lue lisää tiistain Kalevasta!

Ilmoita asiavirheestä