Teollisuuden ja työnantajain uusi toimitusjohtaja Kalevi Hemilä on maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Hän korvaa Eteläranta 10:ssä Johannes Koroman.
Äkkiseltään Hemilän valinta yllättää, sillä hänellä ei ole pitkää teollisuustaustaa. Hän on tosin johtanut Elintarviketeollisuusliittoa, mutta vasta puolentoista vuoden ajan. Hänellä on kuitenkin mittava ja näyttävä virkamiestausta maa- ja metsätaloudessa.
Toisaalta ei edeltäjälläkään ollut teollisuustaustaa tullessaan Etelärannan ykkösmieheksi 11 vuotta sitten. Koroma oli hankkinut talouselämän tuntemusta taloustoimittajana.
Hemilän ensimmäinen iso paikka oli maatilahallituksessa, jonka pääjohtajana hän toimi kuusi vuotta laitoksen lakkauttamiseen saakka. Näkyvin virka on kuitenkin ollut maa- ja metsätalousministerin tehtävä. Hemilä on istunut pisimpään maatalousministerinä kuin kukaan muu ennen häntä.
Hemilä oli nimenomaan EU-Suomen maatalousministeri, joka aloitti 1995, kun Suomesta tuli EU:n jäsen. Hän hallitsi ja hallitsee edelleenkin Brysselin kuviot mennen tullen. Ennen ennätyspitkää ministeriuraansa Hemilä toimi Suomen EU-edustossa pari vuotta maatalouden, kalastuksen ja metsätalouden erityisasiantuntijana.
Suomen maatalousministerinä melkein koko EU-jäsenyyden ajan toiminut Hemilä piti kovimpana paikkana Agenda 2000 -neuvotteluita, joissa maatalouden tukia jouduttiin leikkaamaan. Agendaan periaatteisiin saatiin kuitenkin lausuma, että maataloutta pitää voida harjoittaa unionin joka kolkassa. Se oli Suomelle tärkeä voitto.
Hemilä pyöritti maa- ja metsätalousministeriötä täysin omaan tahtiinsa. Hän tunsi asiat niin Suomessa kuin EU:ssakin. Virkamiehet eivät juoksuttaneet Hemilää, vaan Hemilä virkamiehiä. Hän oli tottunut olemaan luokan priimus. niin myös maatalousministeriössä.
Yksi karvas epäonnistuminen Hemilällä kuitenkin on. Hän yritti ministerinä vaikuttaa vahvasti siihen, että EU:n elintarvikevirasto olisi sijoitettu Suomeen. Elintarvikeviraston saanti melkein onnistui, mutta loppumetreillä Italia ilmaantui Parman ehdokkuudellaan samaan kilpailuun. Nyt uusi virasto näyttää jäävän kompromissina pysyvästi Brysseliin.
Joskus Hemilän käsitys omista kyvyistä ja mahdollisuuksista yllättää hänen lähipiirinsäkin. Sellaiseksi voidaan sanoa hakemusta Suomen Pankin johtokuntaan vuonna 2000. Hän kuitenkin perui nopeasti hakemuksensa, kun oli keskustellut asiasta pääministeri Paavo Lipposen kanssa.
Hemilää on pidetty hieman malttamattomana miehenä, joka tietää hyvin tarkkaan, miten asiat pitää tehdä. Hän ei ole myöskään viihtynyt vuosikausia samoissa tehtävissä. Hän on mielellään lennellyt tehtävästä toiseen, yleensä aina vaativampaan. Liekö se perua jo hänen lukiovuosiltaan, jolloin hän haaveili liikennelentäjän urasta.
Teollisuuden ykkösmiehen pitää liikkua, lennelläkin vuorineuvosten parissa ja kanssa, mutta heitä pitää myös jaksaa kuunnella. He ovat tottuneet sellaiseen.
Heino Ylisipola