Tutkijoita ja akateemisesti koulutettuja edustava Tieteentekijöiden liitto arvostelee voimakkaasti opetusministeriön suosimaa tohtoritehtailua. Liiton mielestä tohtoreita valmistuu jo nyt liikaa, ja suunta on vain kasvussaan. Suurin ongelma on tohtoreiden työllistyminen. Valmistuvien tohtorien määrä on nelinkertaistunut 1980-luvulta ja silti yliopistot viestittävät, että vuositavoitteita ei ole saavutettu.
Työttömien tohtoreiden määrä Pohjois-Suomessa kasvaa: vuonna 2001 heitä oli 14 ja vuonna 2005 heitä oli 21. Kun Oulun yliopistosta valmistuu vuosittain noin 140 tohtoria, kaikille ei löydy työtä.
"Jos joka vuosi pitää tuottaa 1 600 tohtoria, yliopistoilla ei ole varaa tähän. Työllistyminen on vaikeinta biotieteitten tohtoreilla. Parhaimmin työllistytään talouden ja tekniikan alalta. Mitä nuorempana väittelee, sitä paremmin saa töitä", sanoo asiamies Riku Matilainen Tieteentekijöiden liitosta.
Väitöskirjan tehneistä 2,1 prosenttia on työtä vailla. Koulutukseen nähden tohtorit työllistyvät osin epätarkoituksenmukaisesti, ja käytännössä ainoastaan yliopistoihin. Monet ovat apurahalla tai alipalkatussa pätkätyössä. Heillä voi olla lyhyitä työttömyyskausia. Kaikille ei millään löydy koulutusta vastaavaa työtä.
Tieteentekijöiden liitto kritisoi suomalaista koulutusjärjestelmää, jossa yhdestä ikäluokasta koulutetaan iso osa. Muun muassa teollisuus on teknisellä alalla jo esittänyt toivomuksensa käytännön osaajista: heitä tarvitaan.
"Olemme rakenteellisessa umpikujassa", Matilainen sanoo.
Ruotsissa väitöskirjaa tekee rahoituksella muutama tuhat tutkijaa, siinä missä Suomessa on 20 000 väitöskirjan tekijää, moni ilman rahoitusta. Näistä valmistuu noin 1 400-1 500. Hyötysuhde on huono. Sama ongelma näkyy Matilaisen mielestä myös maisteritasolla.
"Lama-aikana 1990-luvulla maistereiden työttömyys kaksinkertaistui eli nousi neljään prosenttiin. Viime vuosien suunta on, että maistereiden työttömyys kasvaa."
Matilainen pitää Norjan ja Ruotsin tiukempaa linjaa parempana. Toisin kuin Suomessa, muissa pohjoismaissa tohtoritutkintoa tekevällä myös rahoitus on turvattu.
Oulun yliopistosta tulee tohtorintutkintoja maan keskiarvoa enemmän. Viime vuonna tehtiin 143 tohtorintutkintoa, ja suunta on kasvussa. Eniten valmistui lääketieteen alalta, 48 tohtoria. Luonnontieteellisen tiedekunnan tohtorisaldo 40, tekniikan 35, humanistisen 11, kasvatustieteellisen 5 ja taloustieteen 4 tohtoria.
"Teknillisen korkeakoulun jälkeen Oulun yliopisto on toiseksi paras kasvussa, ja kolmanneksi paras tohtorintuottaja. Myös perustutkinnoissa on mennyt hyvin", sanoo kehitysjohtaja Paavo Sippola Oulun yliopistosta.
Suurin muutos tohtorituotannossa näkyy tekniikan alalla. Sippola puhuu nokialaisuudesta ja IT-alasta, joka tuottaa luonnollisesti myös Oulussa paljon tohtoreita. Kasvutrendi on tekniikassa.
Vaikka yritykset eivät ole mielellään palkanneet tohtoreita, on suunta muuttumassa. Oulussa on yrityksiä, jotka kannustavat tohtorintutkintoihin.