Todistajien asema on parantunut tuoreiden lakiuudistusten ansiosta.
Anonyymi todistelu on nyt mahdollista vakavimmissa rikoksissa ja avopuolisoilla on aviopuolisojen lailla oikeus kieltäytyä todistamasta.
Myös terveydenhuollon ammattihenkilöstön todistamiskielto on laajentunut ja todistajien kuulemisessa voidaan hyödyntää yhä laajemmin videoneuvotteluja.
Uudistukset ovat tervetulleita mutta eivät riittäviä. Todistajien kohteluun tarvitaan vielä asennemuutosta.
Moni todistajan rooliin joutuva astelee tuomioistuimeen ensimmäistä kertaa. Hän saa postitse valtakunnallisen ohjekirjeen, jossa kerrotaan lähinnä todistajan mahdollisuudesta palkkioon ja siitä, että todistaja voidaan tuomita vankeuteen jos hän antaa tahallaan vääriä tietoja. Suppean kirjeen tiedot ovat paikoitellen jo vanhentuneet.
Tämän lisäksi todistajat voivat itse surffata netissä tai soittaa tuomioistuimeen saadakseen lisätietoja.
Ohjeistamista ei saisi jättää yksin todistajien oman aktiivisuuden varaan, kritisoi yksi todistajiksi joutuneista Kalevan haastattelussa keväällä.
Oululaisen miehen piti todistaa rikosasian oikeudenkäynnissä Oulun käräjäoikeudessa, mutta istunto peruutettiin. Tästä ei kuitenkaan vaivauduttu ilmoittamaan miehelle, joka odotteli turhaan oikeudenkäynnin alkua oikeudessa.
Itsensä ö-luokan kansalaiseksi kokenut mies suivaantui suppeisiin ennakkotietoihin ja oikeuslaitoksen ylimieliseen kohteluun niin, ettei aio enää ilmoittaa poliisille rikoksia.
Vastaavia kokemuksia on myös useilla muilla todistajilla, jotka ottivat yhteyttä toimitukseen jutun julkaisun jälkeen kertoen kohtelustaan.
Vaikka tuomareiden joukossa on kulmikkaita ja äkkivääriäkin persoonallisuuksia, yksikään tuskin kohtelee todistajia nuivasti tahallaan.
Kyse lieneekin ennen kaikkea siitä, että oikeudenkäynneistä on tullut tuomareille liian itsestään selvää rutiinia. He eivät he tule ajatelleeksi asioita sinne ensi kertaa saapuvan näkökulmasta eivätkä osaa olla riittävän huomaavaisia todistajille, joita saattaa jännittää enemmän kuin koskaan.
Palvelua täytyy petrata. Todistajille pitää kyetä kertomaan todistamiseen liittyvistä käytännön yksityiskohdista oma-aloitteisesti etukäteen niin seikkaperäisesti, ettei kysymisen tarvetta juuri ilmene.
Tämä lievittää todistajien jännitystä ja antaa heille mahdollisuuden keskittyä olennaisimpaan eli siihen, mitä he tulevat oikeudessa kertomaan. Ei siihen, mistä ovesta mennään sisään ja missä on lähin vessa.
Oulun käräjäoikeudessa on pohdittu oman yksityiskohtaisemman ohjekirjeen tekemistä todistajille.
Järkevä aie kannattaa toteuttaa pikimmiten ja laatia ohjeesta niin hyvä, että sitä voidaan hyödyntää pienin muutoksin myös muissa käräjäoikeuksissa aloittaen Rovaniemen hovioikeuspiirin alueelta. Järkevää olisi toteuttaa se yhteistyössä syyttäjälaitoksen kanssa koko maahan.
Sillä jossain on menty pahasti pieleen, kun todistajat kokevat olevansa tuomioistuinten pohjasakkaa. Hehän ovat sen kaikkein tärkeintä ydintä ja siltä sen myös pitäisi tuntua. Tilanne ei saa ajautua siihen, että todistajat vaikenevat rikoksia koskevista tiedoistaan pelätessään, miten heitä itseään tullaan kohtelemaan.
Kolumni