Joutsenet lentelevät ARS 06:ssa Kiasman eteisaulassa. Museon kerroksissa kohtaa nykytaiteen moninaisuuden, johon kuuluu paljon esineinstallaatioita, valokuvia, videoesityksiä, ääniteoksia, dvd-tallenteita, mutta myös veistoksia, tekstiilikirjontaa, maalauksia ja piirroksia. Kierrätysmateriaalien moninaisuudesta puhumattakaan.
Katsaus nykytaiteeseen maailmalla? Enemmänkin nykymaailmaa kuvittavaa kansainvälistä nykytaidetta, joka laajenee silmän tavoittavasta kuvataiteesta kaikkien muidenkin inhimillisten aistien havaintokentille.
Mutta nykymenon teemat ovat ikuisia ja aina yhtä ajankohtaisia: hyvyys/pahuus, kauneus/rumuus, rauha/sota, pieni/suuri, aito/keinotekoinen, uusi/kierrätetty, todellinen/epätodellinen.
Tasapainoaisti koetuksella
ARS 06:n otsikko, Toden tuntu, johdattaakin vahvasti elämyksiin. Taiteenkin tehtävä nykymaailmassa on tuottaa elämyksiä. Jopa toivoen, että epätodellisuuden elämykset tuottavat todellisuuden ajatuksia. Olemmehan siirtymässä informaatioyhteiskunnasta elämysyhteiskuntaan.
Informaation vallan murentuminen konkretisoituu Suomessa työskentelevän brittiläisen Charles Sandisonin (1969-) installaatiossa Sykli I, 2006. Kerroksen korkuiseen tilaan heijastuvat kielipelin sanaparit muuntuvat vinhaan pyöriviksi graafisiksi verkoiksi. Tilassa on elämysten keskiössä.
Näyttelyssä useampikin teos tarjoaa näitä omakohtaisia kokemuksia tilassa. Maaria Wirkkalan (1954-) kultalattiaisessa huoneessa joutuu tasapainoaisti koetukselle. Espanjalaisen taiteilijaryhmä El Perron teräksinen ja tekninen turvakoppiumpio Luovaa turvallisuutta, 2003-05, on kova paikka ainakin suljetun paikankammoisille. Mai Yamashitan (1976-) ja Naoto Kobayashin (1974-) videoinstallaatiossa Kun toivon tähdeltä, 2004, voi tähden lennon pimeydessä esittää oman toiveensa.
Kattovuoto olikin taideteos
Musiikki ja ääni antavat tunnetusti tunnepitoisia elämyksiä. Näyttelyn pelkistyneimmän ääniteoksen, Susan Philipzin (1965-) Kaksiäänisen soinnun, 2006, kohtaa museon ylimmän kerroksen portaikossa Eduskuntatalo silmien edessä.
Kaukoidän ja Venäjän nykytaide ovat ARS 06:ssa hyvin esillä. Juuri näiden taiteilijoiden teoksissa on vahvasti läsnä oman kulttuurin perinne. Venäläisen taiteilijaryhmä AES+F:n suurikokoisen ja monimerkityksellisen maalaussarjan Viimeinen kapina, 2005, runsaudessa on kosolti viittauksia barokin taiteeseen ja venäläiseen klassiseen akatemiataiteeseen.
Venäläinen Alexander Ponomarevin (1957-) videoinstallaatio Absoluuttisen nollapisteen topologiaa, 2005, tuo tammipakkastemme keskelle tarpeellisen ja realistisen pohjoisen arktisen ulottuvuuden. Tämänkin teoksen intensiteetti koettelee tasapainoaistia.
"Kun astutte hissistä viidennessä kerroksessa, on vastassa puolalaisen Monika Sosnowskan (1972-) teos", opasti museonjohtaja Tuula Karjalainen lehdistötilaisuudessa. Toimittajat tekivät työtä käskettyä. "Missä, missä on teos", hämmästelimme. "Miksei tuossa ole ämpäri", sanoi hoksaavaisin. Katosta tippui vettä ja kasteli lattian mattoa niin, että se jo pullisteli. Mieleen nousi takavuosien lehtikuvat Kiasman kattovuodoista. Pian nauru remahti: "Tämähän on se taideteos, Sosnowskan Suihkulähde, 2006." Teoksessa konkretisoitui ARS 06:n teema, Toden tuntu.
ARS 06 Kiasmassa, Helsingissä avataan tänään lauantaina. Näyttely jatkuu 27.8.2006 saakka.