Kansa taisteli, miehet kertovat - edelleen. Eräs kertojista on takavuosien rocksuuruus Moog Konttinen, joka on tarinoinut kokoon sarjakuvaopuksen Jatkosodan Korkeajännitys: Iskevä kiila, kestävä salpa
(Egmont)
.
Sotaisten teemojen klassikkosarja Korkeajännitys iskee yhä kuin miljoona volttia. Tällä kertaa iskijänä toimii pohjoishämäläisten "punikkien" sankarillinen joukko-osasto.
Korkeajännityksen Suomen sodat sarjakuvina -teema on aiemmin tarjonnut muun muassa sellaiset spektaakkelit kuin Talvisota-korkkari: Vanjan jäinen helvetti, Vaaran vuosien korkkarit 1948, 1961 ja 1968 ja Vänrikki Stoolin Korkeajännitys.
Eikä tässä vielä kaikki: tänä vuonna ilmestyy Lottien Korkeajännitys: Neidot kansan urhokkaan, ja ensi vuodelle Korkkarin erikoisnumeroiksi ovat suunnitteilla Kieltolain Korkeajännitys ja Rauhanturvaajien Korkeajännitys. Sillä olihan kieltolakikin sotaa ainakin viinapirua vastaan.
"Siinä on oikeaa
sotimisen mallia!"
Jatkosodan korkkarisankareita ovat vanhat korkkaritutut: kansalaissodassa punaisten riveissä taistellut Pekka Halttula ja vapaussodan valkokaartilaisveteraani Vilho Hannula. Mukana ryskeessä ovat lisäksi muun muassa etelähämäläinen kersantti Ismo Saloranta, joka Lahti-Saloranta-pikakiväärillään niittää sekä vihollisia että mainetta ja lievästi sotahulluuteen taipuvainen majuri Bror Örnkloo, jonka kunnianhimosta saa kärsiä sotilas poikineen.
- Siinä on oikeaa sotimisen mallia. Horjumatta päin vihollista! Örnkloo intoilee katsellessaan turvallisen välimatkan päästä kiikareillaan taistelun edistymistä.
Halttula ja Hannula tovereineen räyhäävät jatkosotansa Tuntemattoman sotilaan malliin. Tarinassa ei suinkaan vahingossa esiinny muuan Finlaysonin viilari, joka merkitsee konekiväärikonppaniansa sotimisia muistiin. Ensin hyökätään, sitten asemasoditaan ja lopussa seisoo kiitoksen lisäksi myös raivokas puolustustaistelu maan itsenäisyyden säilyttämiseksi. Äänislinnaan ja sen mahtavaan viinasammioonkin sotaporukka ehtii tutustua.
"Ei puuristiä
parempaa"
Jatkosodan Korkeajännityksen tekijäryhmä - Moog Konttisen lisäksi toimittaja Asko Alanen ja piirrostaiteilija Samson - yllättyi hiljattain virinneestä toinen maailmansota -keskustelusta. Esiintyi epäilyjä siitä, että punertavien paikkakuntien poikia heitettiin rintamalla tarkoituksella kaikkiin pahimpiin paikkoihin. Tekijäryhmällä kun oli keskustelun alkaessa jo valmiina idea keskelle vimmaisinta tulimyrskyä joutuvasta "punaisesta" porukasta.
- Tämä on todellisempaa kuin tosi-tv, muun muassa Jerry Cotton -hitistään tunnettu Moog Konttinen kiteyttää Jatkosodan Korkeajännityksen tulisen olemuksen.
- Eihän punikille puuristiä parempaa anneta. Jätä anomatta. Riittää, kun henkiriepu on tallessa ja mitalin sijasta rinnassa sykkii vielä sydän, ex-punakaartilainen Halttula tyrmää tarinan lopussa ex-valkokaartilainen Hannulan aikomuksen anoa Halttulalle Mannerheimin ristiä.