Yritystukien uudistamista pohtineen työryhmän mahalasku on suorastaan nolo. Yritystuista on tullut pyhä lehmä, johon ei saa koskea.
Pidemmän päälle olisi viisasta suunnata tukea osaamiseen ja tuotantotapojen kehittämiseen.
Yritystukien karsiminen näyttää olevan mahdoton tehtävä. Loppuraporttinsa torstaina julkistanut yritystukien uudistamista pohtinut parlamentaarinen työryhmä luisui noloon mahalaskuun. Viime syksystä lähtien useita kertoja kokoontunut, sidosryhmiä ja tutkijoita kuullut työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen yritystukiremontista.
Päätösten pohjaksi käytetyistä selvityksistä ja julkisesta paineesta huolimatta karsittavaa ja uudelleen kohdennettavaa ei löytynyt. Näin siitä huolimatta, että yritys-tuet on läpivalaistu useaan kertaan. Uskallusta tehdä muutoksia kuitenkin puuttuu.
Asiaa valmisteltiin varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) johtamassa työryhmässä, joka ei lopulta saanut aikaan mitään konkreettista. Vaikka kyse oli parlamentaarisesta työryhmästä, jo ennuste oli huono, sillä työryhmän pysyvinä asiantuntijoina oli joukko etujärjestöjen edustajia eli edunsaajien lobbareita.
Monilla voi olla vaikea ymmärtää, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana yritykset säästyvät niiltä kipeiltä leikkauksilta, joita muut ovat joutuneet kokemaan. Hallituksen saamattomuus yritystukiasiassa yllättää. Hallitus on tarttunut tarmokkaasti monen muun uudistuksen läpiviemiseen, mutta yritystukien karsiminen on osoittautunut kompastuskiveksi.
Pekkarinen selitteli mahalaskua sillä, että työryhmältä puuttui yhteinen näkemys. Sokea Reettakin sitä vastoin näki, että työstä puuttui poliittinen tahto ja johtajuus.
Asian vaikean luonteen lisäksi hallituksen haluttomuutta selittänee hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan teollisuuden kustannukset eivät saa nousta. Tilanne on kuitenkin muuttunut hallitusohjelman laatimisen aikaisista olosuhteista: talouden mittarit sojottavat ylöspäin ja elinkeinoelämä porskuttaa.
Työryhmän tarkasteluun kuuluivat kaikki yritys- ja elinkeinotuet, verotuet ja suorat tuet. Työ- ja elinkei-noministeriön mukaan yritystukien kokonaismäärä on noin neljä miljardia euroa. Tukien määrä kuitenkin jopa kaksinkertaistuu, jos mukaan lasketaan alennetut arvonlisäverokannat ja maataloustuet.
Lähtökohtaisesti yritystukia ei pitäisi myöntää markkinataloudessa lainkaan, koska ne on monissa tapauksissa todettu tehottomiksi, haitallisiksi ja kilpailua vääristäviksi. Miksi pitäisi tukea toimintaa, joka muuten ei olisi kannattavaa?
Poliitikot ovat voimattomia suuryritysten edessä, jotka uhkaavat viedä työpaikat ulkomaille, jos satojen miljoonien eurojen tukimuodot loppuvat. Teollisuus perustelee verohuojennuksia kilpailukyvyllä ja kilpailijamaiden tilanteella. Myös yritystuki on saavutettu etu, josta on tunnetusti vaikea luopua.
Tilanne ei ole kuitenkaan täysin mustavalkoinen. Yritystukijärjestelmää voidaan kehittää niin, että luovutaan vähitellen kustannusperusteisista tuista, mutta kohdennetaan tukea uudistaviin ja kustannustehokkaisiin innovaatioihin, joilla saadaan uusia tuotteita ja aitoa lisäpotkua kansainväliseen kilpailukykyyn. Siinä on taas seuraavalle hallitukselle työsarkaa.