Teknillisessä korkeakoulussa tutkitaan, miten ihminen ja tietokone pystyisivät viestimään entistä vaivattomammin. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää tietokoneelle kyky oppia havainnoistaan.
”Tietoyhteiskunnassa kommunikaatio ihmisten ja tietokoneiden välillä kasvaa. Tämä kuormittaa ihmisiä, koska meidän täytyy koko ajan toimia tietokoneen ehdoilla”, sanoo Teknillisen korkeakoulun laskennallisen tekniikan professori Jouko Lampinen.
Nykyään viestimme tietokoneen kanssa antamalla sille tarkkoja komentoja näppäimistöltä. Lampinen ja hänen kollegansa pyrkivät siihen, että vuorovaikutus toimisi samalta pohjalta kuin ihmisten välillä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kone on saatava havaitsemaan ympäristöään.
Näkökykyä kehitettävä
Näkökyky on tulevaisuuden tietokoneelle arvokas ominaisuus.
”Olemassa olevat ns. luonnolliset käyttöliittymät perustuvat puheeseen. Ne eivät kuitenkaan aina ymmärrä ihmisen puhetta. Jotta koneen kanssa jutustelu ei pidemmän päälle kävisi hermoille, tietokoneen olisi hyvä kyetä tulkitsemaan käyttäjänsä eleitä ja ilmeitä”, sanoo Lampinen.
Teknillisen korkeakoulun tutkijat pyrkivät kehittämään tietokoneen näkökykyä opettamalla sille kasvojen ilmeitä. Opitun perusteella tietokone pystyy erilaisten pisteiden ja viivojen avulla tulkitsemaan kasvojen muotoja ja ilmeitä ja tunnistamaan ryhmästä oikeat kasvot.
”Havainnot perustuvat pitkälti todennäköisyyslaskentaan. Tietokone laskee kuinka todennäköistä on, että tietty ilme merkitsee iloa, surua tai hämmennystä. Tietokone oppii kuin lapsi. Mitä enemmän se tarkkailee kasvoja, sitä enemmän se niistä havaitsee ja sitä harvemmin se on epävarma havainnoistaan”, Lampinen sanoo.
Havaitsemaan oppinutta tietokonetta voitaisiin käyttää esimerkiksi kulunvalvontaan. Se voisi jopa erottaa pysäköintialueella epäilyttävästi liikkuvan henkilön.
Lampisen mukaan mikään näköaistiin perustuva järjestelmä ei kuitenkaan ole täysin luotettava. Kone ei luultavasti koskaan pääse ihmisen tasolle kasvojen ilmeiden tuntijana.