Uusi korkeakoulukeksintölaki tuo Teknilliselle korkeakoululle vain pieniä muutoksia. TKK:n tutkijat ovat siirtäneet oikeudet korkeakoululle vapaaehtoisilla sopimuksilla jo kymmenen vuoden ajan.
Valtaosa TKK:n tutkimuksesta luokitellaan sopimustutkimukseksi. Siihen luetaan esimerkiksi Tekesin ja Suomen Akatemian rahoituksella tehtävä tutkimus sekä laaja yhteistyö yritysmaailman kanssa.
Johtaja Veijo Ilmavirta TKK:n Innovaatiokeskuksesta arvioi, että TKK:n mahdollisuudet käsitellä ja edistää keksintöjä ovat poikkeuksellisen hyvät tieteellisen osaamisen ja Innovaatiokeskuksen asiantuntijapalveluiden ansiosta. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa valtiovallalta varoja tehtävän hoitoon.
-- Tosiasia on se, että näistä tutkimushankkeista, joissa keksinnöt syntyvät, ei synny sellaisia tuloja, joilla keksintöjä pystyttäisiin itse suojaamaan. Jos keksinnöistä on syntynyt nettotuloja, on ne jaettu ennakkoon sovitulla tavalla lähinnä keksijöiden ja heidän tutkimusyksikkönsä kesken. Lisäksi tutkijoille on maksettu muodollinen korvaus niiden keksintöjen ilmoittamisesta, jotka korkeakoulu on ottanut hyödynnettäväkseen. Summat ovat liikkuneet suunnilleen sadoissa euroissa.
Ilmavirta muistuttaa, että yliopistoille on merkitty yliopistolakiin kolmas tehtävä, jossa edellytetään yliopistojen toimivan läheisessä yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
-- Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi keksintöjen siirtämistä mahdollisimman tehokkaasti yrityksille. Kyllä tähän toimintaan pitää osoittaa sitä varten voimavaraa, ei tämä tapahdu itsestään.
Lisäksi Ilmavirta katsoo, että kyseistä kolmatta tehtävää pitäisi painottaa voimakkaasti yliopistojen tulosrahoituksessa. Esimerkiksi nyt koulua tosiasiallisesti rangaistaan tulosrahoituksessa, kun opiskelijoiden osallistuminen ulkopuolisten rahoittamiin tutkimusprojektiin venyttää heidän valmistumistaan.