Tukholma
Miltä kuulostaisi joululounaan nauttiminen huvipuistossa? Linnanmäellä se ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista, mutta Gröna Lundissa Tukholmassa se käy hyvin päinsä. Ravintola Tyrolin joulupöytä on todellinen elämys, sillä noin 30 metrin matkalla on tarjolla ainakin 150 ruokalajia. Kaloja, lihaa ja riistaa on mitä moninaisimmissa muodoissa. Herkkuja on valmistettu mm. karhusta ja majavasta.
Valtaosa riistajoulupöydän aineksista tulee maan pohjoisosista. Ravintolaan mahtuu kerralla 520 asiakasta, ja erityisesti lounasaikaan paikka on täpösen täynnä. Lukuisat yhtiöt tuovat työntekijöitään nauttimaan pöydän antimista.
"Pöydät varataan usein jo kuukausia aiemmin, ja jonotuslistat ovat pitkiä", kertoo Gröna Lundin tiedottaja Louise Larsson. Lounaan lisäksi tarjotaan herkkuja myös ilta-aikaan.
Ravintolaa koristaa lähes 20 000 pientä tuikkivaa jouluvaloa. Tunnelmaa luovat myös mm. porot, olkipukit, kukat ja tietenkin kimalteleva joulukuusi.
Gröna Lund täyttää ensi vuonna 120 vuotta
Keskeisellä paikalla Tukholmassa sijaitseva Ruotsin vanhin huvipuisto on ollut saman perheen omistuksessa lähes 120 vuotta. Tämän vuoden alusta siitä tuli osa Parks & Resorts Scandinavia AB -konsernia, johon kuuluvat myös Kolmårdenin eläinpuisto, Skaran kesämaa ja Vildmarkshotellet.
Viime kauden kävijämäärä nousi 1,2 miljoonaan. Suosituin laite oli vuoristorata, jossa huvitteli vähän yli miljoona huimapäätä. Mm. omalla lastennäyttämöllä tarjottiin 50 000 lapselle vaihtelevaa ohjelmaa Peppi-musikaalista lastenkarnevaaleihin.
Tivolin ulkoilmakonserteissa kävi 150 000 vierasta. Suosituimpia olivat Iggy Pop 15 000:lla ja The Hives 11 000 kuulijallaan.
Ensi kesänä ovat luvassa hauskat 120-vuotissynttärit. Kausi aloitetaan jo 18. huhtikuuta ja ovet pidetään avoinna syyskuun loppuun. Juhlavuoden uutuuslaitteisiin kuuluu mm. Villihiiri.
Janssonin kiusausta, mutta ei laatikoita
Tyrolin joulupöytää kierrellessä joutuu todella hankalien valintojen eteen, sillä niin kuin suomalainen sananparsi sanoo, yksi vatsa se on vaivaisellakin. Kaikkea tekisi mieli maistaa, mutta sehän on mahdotonta.
Yksistään kaloja on monen metrin matkalla; lohta todella monella tavoin marinoituna ja valmistettuna, samoin sillejä. Sama pätee lihaleikkeleisiin. On ankkaa, hirveä, lammasta, poroa, hirveä, villisikaa, joulukinkkua ja ties mitä. Lisukkeina mm. salaatteja, mahtavia kastikkeita sekä esimerkiksi sieniä.
Tässä vaiheessa on siis nautittu jo kaksi lautasellista ruokaa; kalaa ja lihaleikkeleitä. Ja sitten lämpimien ruokien ääreen! Karhulihapullia tulee ehdottomasti maistaa, samoin karhupataa. Majavaakin pitää ottaa lautaselle, samoin fasaania ja ja.....
Suomalaiseen joulupöytään ehdottomasti kuuluvia lanttu- ym. laatikoita ei Tyrolissa ollut tarjolla. Janssonin kiusaus sen sijaan kuuluu ruotsalaisten jouluruokiin.
Kun lämpimistä ruoista on selvitty, ovat vuorossa juustot, jälkiruoat sekä monenlaiset karamellit. Nälkä ei tuollaisen lounaan jälkeen taatusti tule monen monituiseen tuntiin!
Lentomatkailussa on positiivista kehitystä
Lounaalle ennätti myös Finnairin Ruotsin myyntiyksikön johtaja Riku Helminen. "Ruotsin ja Suomen väliset matkailijaluvut ovat piristyneet", hän kertoi. "Markkinaosuuksia on otettu kilpailijoilta ja lentojen keskihinta on noussut."
Finnair lentää päivittäin Tukholmasta 12 vuoroa Helsinkiin, Göteborgista 3 sekä Kööpenhaminasta Tukholman kautta 4. Madridin 2 päivittäistä ja Manchesterin samoin 2 lentoa tekevät välilaskun Tukholmaan. Vuositasolla Finnair lennättää Ruotsin ja Suomen välillä noin 400 000 matkustajaa.
"Helsinki on luonnollisesti Ruotsista matkustaville myös hyvä gateway Kauko-itään", totesi Helminen.
Suomalaisen lentoyhtiön tavoitteena on nostaa edelleen myyntiä Ruotsissa ja kohottaa profiilia SAS:n kovilla kotimarkkinoilla. Muiden yhteistyötahojen kanssa suunnitellaan Suomeen mm. pakettimatkoja sekä konferenssi- ja kokousmatkoja Turkuun, Helsinkiin ja Kajaaniin.
Tyrolin joulupöydän ympärillä on miltei jatkuva jono. Kuva: Göran Segeholm.Lihaleikkeleitä on varmasti kymmenittäin. Kuva: Göran Segeholm.Jälkiruoat ja makeiset tuovat todella veden kielelle. Kuva: Göran Segeholm.