Kaksi pesäpalloilijanaista singahtaa valmentajan merkistä salamana kohti ykköspesää. Taival on perin tuttu molemmille: ovathan he päättäneet ottaa lajin niin tosissaan, että ovat hakeutuneet ja päässeet Sotkamon urheilulukioon.
Kempeleestä kotoisin oleva Tanja Kimpimäki kirjoitti tänä keväänä ylioppilaaksi, Limingasta muuttanut Emmi-Kaisa Raitio päättää vasta ensimmäistä lukuvuottaan Sotkamon urheilulukiossa.
Kimpimäki pelaa alkavalla kaudella naisten superia Jymyn joukkueessa, Raitio taas Tyrnävän Tempauksen B-tytöissä.
Urheilulukio on muuttanut kummankin nuoren naisen elämän. Ensimmäinen suuri kynnys ylitettiin, kun he päättivät hakeutua opiskelemaan pois kotimaisemista jo kuusitoistavuotiaana.
Tavoitteet urheilussa piti olla korkealla, eikä koti-ikävän voinut antaa piinata pitkään.
"Olen saanut roimasti itsevarmuutta ja osaan hoitaa asiani muuallakin kuin pelikentällä. Urheilijana olen kehittynyt hyvässä valmennuksessa: jo alussa kävi selville, että tämä opiskelumuoto ei sovi pelailijoille: urheilussa pitää olla tavoitteita, mutta on oltava myös valmis tekemään raakaa työtä niiden saavuttamiseksi", Tanja Kimpimäki tiivistää kolme lukuvuottaan.
Emmi-Kaisan toi Sotkamoon puskaradio.
Hyvät kaverien kokemukset innostivat hakeutumaan oppilaitokseen, jossa voi yhdistää urheilun ja lukion.
"Haaveilin kaksi vuotta, että haen kyllä tänne. Olin kuullut paljon hyvää, ja toisaalta haluan kehittyä pelaajana mahdollisimman pitkälle. Kotoa muuttaminen oli toki uutta, mutta kyllä se myös antoi tilaisuuden itsenäistyä", Raitio kertoo.
Molemmat haluavat kehittyä naisten superin parhaiden pelaajien tasolle. Se tarkoittaa erinomaisia henkilökohtaisia taitoja, jotka tuovat vastuuta joukkueessa.
"Kun itse joutuu asioistaan huolehtimaan, pitää osata jakaa aikansa. Harjoitukset, koulu, ruokailut on hoidettava, mutta myös riittävä lepo on tärkeää. Täällä oppii kyllä ohjelmoimaan päivänsä", Kimpimäki naurahtaa.
Ei mikään Jymyn
pelaajatehdas
Pesäpallon vastaavana valmentajana toimiva liikuntatieteiden maisteri Janne Vuorinen haluaa oikaista monen seurajohdon vääriä käsityksiä.
"Ei tämä ole mikään Jymyn pelaajatehdas. Pyrimme valmistamaan kaikkien seurojen käyttöön hyviä pelaajia, jotka ovat osanneet hoitaa myös lukion kunnialla. Seurojen ja meidän välisessä yhteistyössä on vielä paljon kehittämistä."
Vuorinen muistuttaa että tällä pelikaudella miesten superpesiksessä pelaa 28 ja naisten superpesiksessä 14 Sotkamon urheilulukion kasvattia. Kovia lukuja.
"Ylpeänä sanonkin, että olemme olleet merkittävämpi huippupelaajien kouluttaja kuin yksikään seura", lukion rehtori Ari Kontro muistuttaa.
Urheilulukion ja tavallisen lukion selkein ero on siinä, että urheilijalla on kouluaikana vähintään kuusi harjoitustuntia viikossa.
"Kun tähän lisätään yksi lukion iltaharjoitus, kolme-neljä harjoitusta viikossa jonkin Jymyn valmennusringin mukana ja omatoimiset harjoitukset, päästään melkoiseen tehoon. Näin kovan harjoittelun ja hyvän koulumenestyksen yhdistämiseen pystyvät vain lahjakkuudet", Vuorinen toteaa.
Ja rehtori todistaa: "Meille hakeutuvat urheilijat ovat keskinkertaista parempia koulunkävijöitä, viimeisten viiden vuoden aikana taso on ollut jopa huomattavan korkea. "
Pesäpalloilijat suorittavat lukion yleensä kolmessa vuodessa. Talvilajien urheilijoilla kilpailukausi jaksottuu siten, että lukioon käytetään neljä lukuvuotta.
IB-lukio aloittaa
syksyllä
Syksyllä Sotkamon lukio aloittaa maailman ensimmäisenä kansainvälisenä IB-urheilulukiona.
"Oppilasvalinnat ovat parhaillaan käynnissä. Otamme sisään 10-15 oppilasta, joiden opetus on englanninkielistä."
"Tähän joukkoon mahtunee puolenkymmentä ulkomaalaista urheilijaa. Teemme tiivistä yhteistyötä Oulun Lyseon IB-lukion kanssa: saamme sieltä ainakin englanninkielisen historianopetuksen etäopetuksena", rehtori Kontro sanoo.