Kaleva
Vaala
Maailman Luonnonsäätiön (WWF) kasvityöryhmä palkitsi tiistaina vuotuisella kunniakirjallaan ensimmäistä kertaa kasvitiedon ei-ammattilaisen. Vaalalaisen Alfred Varkin työ Vaalan, Kainuun ja koko Pohjois-Suomen kasviston, soiden ja uhanalaisten lajien hyväksi on vertaansa vailla.
WWF:n kasvityöryhmän puheenjohtaja Tapio Rintanen totesi, että liikkuessaan alueilla, joissa muut kasviharrastajat eivät ole juuri retkeilleet Varkki on löytänyt lukuisia harvinaisuuksia. Etenkin sarat, noidanlukot ja kämmekät on kirjattu kansiin tiukan säntillisesti.
"Monien Varkin keräämien hankalien sara- ja pajuristeymien määrittäminen onkin aiheuttanut museoiden henkilökunnalle päänvaivaa", Rintanen kiitteli.
Nuoruutensa Kauhajoella viettänyt Alfred Varkki selvitti Kauhajoen kasvistoa ja julkaisi tulokset vuonna 1985. Myös Vaalan kasvisto karttoineen alkaa olla valmis. 33 vuotta Vaalan lukion rehtorina toiminut Varkki on ollut eläkkeellä kolme vuotta.
Luontoa rakastava Alfred Varkki on vaalalaisille tuttu näky: polkupyörineen tai jalkapatikassa mies on kolunnut kunnan jokaisen tienpätkän. Autoa hänellä ei koskaan ole ollut - periaatesyistä.
"Uusia kasveja kyllä löytyy satunnaisesti yhä ja joskus myös harvinaisuuksia. Vaalassa harrastukseeni on suhtauduttu hyvin, mutta Kauhajoelle minua luultiin aikoinaan vankikarkuriksikin, ja sain hakea isännän takavarikoiman rinkkani poliisilaitokselta", Varkki muistelee naurellen.
Kukanpäivän kunniakirja on Alfred Varkin mukaan hänelle mieluisin kuviteltavissa oleva huomionosoitus.
Matemaatikon säntillisyydellä kaseveja harrastavalla Varkilla on laajat yhteydet alan ammattilaisiin. Kasvimuseot saavat kiittää häntä monista kiinnostavista näytteistä, ja ammattilaisetkin ovat huomanneet kasviretkillä harrastajan vankan lajituntemuksen.
"Eläkkeellä toiminnan tehokkuus tuntuu hieman taantuvan, kun aikaa pitää löytää luottamustoimille ja puutarhanhoidollekin. Silti luonnonkasvit ovat yhä rakkain harrastukseni", Alfred Varkki tunnustaa.
Vain keräämällä
oppii tuntemaan
Keskikoulun kesäloma-ajan kasvinkeräystehtävästä kimmokkeen harrastukselleen saanut mies toivoo, että nykynuoretkin voisivat oppia tuntemaan kasvien kiehtovaa maailmaa nykyistä paremmin.
"Kasveja ei opi tuntemaan kuin keräämällä. Mielestäni kerääminen voitaisiin antaa kesäajan tehtäväksi peruskoulun 5.- tai 6-luokkalaisille. Keräys voitaisiin toteuttaa myös vaikka niin, että kasvista napattaisiin digikuva, jolloin se voitaisiin jättää kasvupaikalleen."
Ylimitoitettuja suojeluvaatimuksia on Varkin mielestä syytä välttää, sillä metsä on edelleen merkittävä ansionlähde.
"Vaalassa rauhoitettuja alueita on paljon, eikä meillä onneksi ole ollut repiviä suojelukiistoja. Rantojensuojelulakia valmisteltaessa tosin eräät metsänomistajat saivat hätähakkuillaan aikaan ikävää jälkeä."