Kokoomus on kirinyt vaalikampanjan viime metreillä. Sen nousu maan suurimmaksi puolueeksi olisi historiallinen tapahtuma. Vaalien toinen jännäyskohde on perussuomalaisten kannatuksen nousu.
Puolueet ja suuri osa maan yli 38 000 kunnallisvaaliehdokkaasta huhkivat vielä tänään kaduilla ja toreilla tavoitteenaan vakuuttaa valinnoissaan epävarmat äänestäjät. Huomiseen vaaliin lähdetään tilanteessa, jossa viime hetken kampanjatyölläkin on merkitystä.
Tuoreimman, Ylen torstaina julkaiseman mielipidemittauksen perusteella kolmen suurimman puolueen kamppailu olisi kääntymässä kokoomuksen eduksi. Ero keskustaan ja SDP:hen on kuitenkin niin pieni, pari prosenttiyksikköä, ettei kokoomuksessa kannata vielä avata samppanjapulloja. Vain päivää aiemmin julkaistu Helsingin Sanomien mittaus näytti kolmen suuren puolueen kannatuksen olevan tasoissa 22 prosentissa. Paljon on nyt kiinni siitä, miten puolueet saavat kannattajansa liikkeelle sunnuntaina.
Jos kokoomus saisi vaalien suurimman ääniosuuden, sen voitto olisi historiallinen. Se olisi myös uusi sulka Jyrki Kataisen hattuun. Tosin vain puheenjohtajan panoksesta ei myötätuulessa ole kysymys. Kokoomus on saanut vaalikampanjaan vetoapua jopa ulkoministeriöstä, jonka ministeri Alexander Stubb näyttää saavuttaneen jo lähes nuorisoidolin aseman joka ei ole edes ehdolla näissä vaaleissa.
Varmaa tosin on, ettei kokoomus huomenna kerää eniten valtuustopaikkoja, vaan sen tekee keskusta. Puolueen hegemonia erityisesti pikkukunnissa on yhä murskaava.
Kolmen suuren takana vihreät ja vasemmistoliitto kisaavat tiukasti keskenään. Ylen mittauksessa vihreät olivat edellä, HS-gallupissa puolestaan vasemmistoliitto.
Vaalien vaikeimmin ennakoitavia seikkoja on Timo Soinin johtamien perussuomalaisten kannatus. Kaikki mittaukset näyttävät puolueelle huimaa nousua, mutta paisuuko sen kannatus todellakin ennakoituun viiteen prosenttiin. Puolueen vahvin valtti on Soini itse, mutta näissä vaaleissa hän on ehdolla vain Espoossa, ei muualla. Puolueella on ennätysmäärä ehdokkaita, peräti yli 1800, mutta suuri osa heistä on aika tuntematonta joukkoa. Se syönee osan ennakoidusta murskavoitosta.
Kauhajoen joukkosurma ja maailman talouskriisi ovat ohjanneet mielenkiintoa pois kunnallisvaaleista. Kuntatalous kuuluu tärkeisiin paikallisiin teemoihin, mutta se ei toistaiseksi kuohuta kansalaisten tunteita sanottavasti, kun maailmantalouden alamäki ei vielä ole iskeytynyt kuntien arkeen.
Suurta latausta ei syntynyt perinteisiinkään sytyttäjiin, television vaalikeskusteluihin. Niissä mielenkiinto kohdistui SDP:n tuoreeseen puheenjohtajaan Jutta Urpilaiseen. Hän selvisi kunnialla, mutta toinen kysymys on, kaipaako SDP:n perinteinen kannattajakunta puolueen keulille sittenkin matalaäänistä isoa keski-käistä miestä.
Siellä täällä kunnissa on omat kuumat aiheensa. Esimerkiksi Oulun naapurustossa käydään kamppailua kuntaliitosten vastustajien ja kannattajien välillä. Oulussa kuumaksi teemaksi on nostettu kallioparkkia, jonka puolesta valtuusto on jo kahdesti äänestänyt.
Kokonaisuutena vaalikampanjasta on välittynyt haalea kuva niin Oulun seudulta kuin muualtakin. Äänestysvilkkauden nousu takaisin yli 60 prosentin on kaikkea muuta kuin varmaa.
Osa kampanjoinnista on siirtynyt turuilta, toreilta ja perinteisistä välineistä netin syövereihin. Sen tehosta on Suomessa vasta vähän kokemuksia.