Kuntien tapaan seurakunnat etsivät entistä hanakammin yhteistyökumppaneita naapurustostaan. Yhteistyöhön ajaa tuttu ongelma kuntapuolelta: tiukentuva talous. Myös kirkkohallitus patistelee ja houkuttelee porkkanoilla yhteistyön tielle.
Kuivaniemen kunta ja seurakunta ovat alustavasti pohtineet erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Keskusteluissa on nostettu esiin esimerkiksi yhteiset virat ja onpa mietitty myös kirkkoherranviraston toimintojen siirtämistä kirkonkylästä kunnantalolle kuntakeskustaan.
"Kunnantalolta löytyisi meillekin tilaa. Uskon, että myös seurakuntalaiset pitäisivät palvelujen siirtymisestä lähelle", kirkkoherra Matti Kinnunen sanoo. Saman katon alle siirtyminen voisi tuoda lisäarvoa myös atk-puolella.
Kirkkoherranvirasto sijaitsee nykyään kirkon lähellä entisessä pappilassa. Rakennus menisi ehkä myyntiin, jos seurakunnan toimistotyöt siirtyisivät kunnantalolle. Seurakunnalla on Kinnusen mukaan tällä hetkellä liikaa kiinteistöjä, joista ainakin osasta pitäisi päästä eroon. Yksi rakennuksista on jo lähtölaskennassa: Seurakunta on pyytänyt kirkkohallitukselta lupaa tyhjillään olevan Kanttorilan purkamiseen.
Rakennusten ylläpitäminen on pienelle seurakunnalle taloudellisesti raskasta; hoitokulut laukkaavat kesät talvet ja remonttitarvekin iskee aika ajoin. Muutaman vuoden päässä häämöttää seurakuntatalon,1901 rakennetun vanhan pappilan korjaus, jonka Kinnunen laskeskelee tulevan kohtuullisen tyyriiksi.
"Seurakuntatalon remontin talous kestää, mutta kirkkoherranviraston tuleva korjaaminen olisi jo taloudellisesti todella raskasta. Onneksi kirkkoa ei tarvitse lähivuosina korjailla."
Velaton talous,
mutta väki vähenee
Vielä tänään seurakunnan talous on kohtuullisessa kunnossa. Velkaa ei ole ja kun avustukset ovat tukena, niin talouden numerot ovat toistaiseksi pysyneet ojennuksessa. Mutta kunnan väkiluvun väheneminen parilla prosenttiyksiköllä vuodessa vie pohjaa myös taloudelliselta pärjäämiseltä. Niinpä yhteistyön tiivistäminen kunnan ja naapuriseurakuntien kanssa on otettu ohjelmaan.
Kuivaniemelläkin on käynyt Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin määräämä konsultti vinkkaamassa yhteistyöstä. Tarjolla on paitsi patistelua, myös porkkanoita. Porkkanoita on luvassa virkojen ja myös seurakuntien yhdistämiseen.
"Me haemme täällä ennemminkin yhteistyötä kuin seurakuntien yhdistämisiä, sillä välimatkat ovat pitkät yksin oman seurakunnan sisällä", Kinnunen selvittää.
Lääninrajalla sijaitseva Kuivaniemen seurakunta pystyy tekemään yhteistyötä niin Lapin ja kuin Oulun lääninkin suuntaan. Jo nyt seurakunta on mukana Lapin seurakuntien yhteisessä väestörekisterijärjestelmässä. Lähiseurakuntien kanssa työstetään yhdessä tapahtumia ja lomitetaan puolin ja toisin.
"Kunnan kanssa on alustavasti neuvoteltu työntekijävoimavarojen yhdistämisestä. Tulevaisuudessa esimerkiksi kanttorin virka voitaisiin liittää musiikinopettajan virkaan", Kinnunen pohtii. Kanttori on Kuivaniemellä osa-aikainen.
Kuivaniemen piskuisessa seurakunnassa on kahdeksan työntekijää, joista vain kolme tekee täyttä päivää. Kaksi vuotta jäädytettynä ollut diakonin virka otettiin naftaliinista vuoden alussa ja samassa yhteydessä luovuttiin Yli-Iin kanssa tehdystä yhteistyöstä osin juuri pitkien välimatkojen vuoksi.
"Diakoniatyölle on iso tarve, koska vanhusten määrä kasvaa koko ajan. Mielenterveystyökin on selkeästi lisääntynyt, samoin kehitysvammatyö", Kinnunen ja diakoni Leena Keränen kertovat.
Seurakunta kulkee kohti tulevaisuutta paljolti uusiutunein voimin. Koko hengellinen työntekijätiimi on vaihtunut; kirkkoherra Matti Kinnunen on ollut virassaan 1,5 vuotta, Leena Keränen toista kuukautta, kanttori Markku Jaakkola aloittaa maaliskuun alussa.