Suomen hallitus toppuuttelee EU:n puheenjohtajamaan Italian toivetta, että unionin perustuslaillisesta sopimuksesta pitää sopia joulukuuhun mennessä. Suomella ja Italialla on erilaiset näkemykset, mistä riidanalaisista sopimuksen kohdista pitää neuvotella. Hallitus esitteli tiistaina eduskunnalle Suomen linjaukset unionin uudistamiseen.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä hallituksen välisen konferenssin päättymisajankohtaa ei voi määritellä etukäteen, sillä sopimuksen sisällön ja teknisten yksityiskohtien laatu kärsii liian tiukaksi asetetusta aikataulusta.
"Riittää että konferenssi saadaan päätökseen keväällä 2004 eli hyvissä ajoin ennen kesäkuussa pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja", Tuomioja tähdensi. Italia esittelee perjantaina EU:n ulkoministerikokouksessa HVK:n menettelytapoja koskevan suunnitelman.
Italian mukaan HVK:ssa ei tarkasteltaisi esimerkiksi EU-komission uudistamiseen liittyviä näkemyseroja ollenkaan. Suomi ei halua jakaa komissaareja äänivaltaisiin ja -vallattomiin kuten konventti esitti. Hallitus vaatii jatkossakin jokaiselle jäsenmaalle äänivaltaisen komissaarin.
Italia vaatii kristillisiä
arvoja sopimukseen
Hallitus on valmis eräin edellytyksin hyväksymään Eurooppa-neuvostolle pidempiaikaisen puheenjohtajan, jota on kutsuttu myös EU:n presidentiksi.
Italia on kirjannut yhdeksi suurimmaksi erimielisyydeksi muun muassa kristillisten arvojen mainitsemisen sopimuksen johdannossa. Suomi hyväksyy konventin esityksen, johon ei ole arvojen joukkoon kelpuutettu kristillisyyttä.
Italia tunnustaa, että selventäviä keskusteluja tarvitaan yhteisestä puolustuksesta. Suomi suhtautuu kielteisesti suljetun puolustusyhteistyön syntymiseen EU:n sisälle.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan suljettu ydin ei sovi unionin yhteisyyttä korostaviin periaatteisiin. Lisäksi se saattaa jakaa unionin hyvin kehittyneen kriisihallintatoiminnan kahteen osaan tai luo edellytyksiä tällaiseen kehitykseen.
"Suomen intressinä on kehittää myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta ensisijassa ratkaisuja, jotka ovat yhteistä kaikille", Vanhanen linjasi.
Kriisinhallinta vaatii laajapohjaisen tuen
Tuomioja tunnusti, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puutteet ovat olleet näkyvissä erityisesti Irakin kysymyksessä. Hänen mukaansa kriisinhallinta vaatii laajapohjaisen tuen.
"Sen vuoksi on tärkeää välttää ratkaisuja, jotka jo lähtökohtaisesti jakaisivat unionin jäsenmaat eri ryhmiin ja antaisivat pienemmälle joukolle jäsenvaltioita mahdollisuuden yhteiseen toimintaan unionin nimissä."
EU ei tavoittele Tuomiojan mukaan poliittista tai sotilaallista suurvalta-asemaa perinteisellä tavalla ymmärrettynä.
Hallitusten välinen konferenssi uudesta perustuslaillisesta sopimuksesta tai perustuslaista alkaa 4. lokakuuta.
Siihen mennessä eduskunta vahvistaa Suomen neuvottelutavoitteet. Hallitus ei halua eduskunnalta ehdottomia kynnyskysymyksiä, vaan neuvotteluvaraa hyväksyttävän kokonaisuuden aikaansaamiseksi.