Suomalaisten kannattaa vuonna 2003 varautua siihen, että taloudellisesti tiukemmat ja vaikeammat ajat ovat edessä. Taivaanranta on täynnä synkkiä sodan pilviä.
"Jos tänä vuonna pääsemme Suomessa kahden prosentin yläpuolelle bruttokansantuotteen kasvussa, niin se on hyvä saavutus. Suuria kasvulukuja ei tule lähivuosina", arvioi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n ex-toimitusjohtaja, professori Pertti Kukkonen.
Kukkonen oli jo aktiivivuosinaan tunnettu synkänpuoleisista talousennusteitaan. Jälkeenpäin kuitenkin osoittautui, että hän oli hyvin usein oikeassa tai ekonomisteista lähimpänä toteutunutta kehitystä. Kukkonen teki ennen PTT:tä noin 20 vuoden uran Suomen Pankissa ja kehitti siellä tutkimuslaitoksen johtajana talousennustamisen ja -politiikan malleja, joita edelleenkin käytetään.
Itse Kukkonen kuvaa ennusteitaan lähinnä realistisiksi. Kukkonen vaikutti 1990-luvun alkuvuosina pääministeri Esko Ahon tiimissä talouden asiantuntijana.
Hän myöntää, että Suomen talous on nyt paljon paremmassa jamassa kuin 1990-luvun alussa. "Meillä asioita korjattiin ja tehtiin kipeitäkin rakenneuudistuksia laman aikana ja laman jälkeen. Suomessa esimerkiksi pankkisektori on nyt sellaisessa kunnossa, että se kestää vaikeitakin aikoja. Saksassa pankkijärjestelmän rakenneuudistus on vasta tulossa ja siitä voi tulla hyvin kipeä prosessi koko euroalueelle."
Öljyn hinnan nousu
voi yllättää
Kukkonen nimeää monen muun ekonomistin tavoin Yhdysvaltain mahdollisen sodan Irakia vastaan tapahtumaksi, joka voi suistaa maailmantalouden todelliseen taantumaan.
"Jos sota syttyy, niin varmaa on, että öljyn hinta pomppaa rajusti ylös. Öljyn hinta voi hypätä yli 50 dollariin barrelilta eli yli kaksinkertaiseksi normaalitasoltaan. Sellainen tilanne syöksisi maailmantalouden useamman vuoden taantumaan."
Sodalla kolistelu tuntuu jo nyt myös Suomessa bensiinin ja öljyn hinnan kohoamisen lisäksi: teollisuuden suhdanneodotukset kääntyivät joulukuussa heikompaan suuntaan.
Tähän asti suomalaiset yksityishenkilöt ovat luottaneet lujasti omaan tulevaisuuteensa ja käyttäneet rahaa sen mukaisesti. Yksityinen kulutus on pitänyt talouden pyörät kohtuullisen hyvässä vauhdissa.
"Kuluttajien usko voi hiipua, jos öljyn hinta pomppaa korkeuksiin. Sähkön tukkuhinta on jo valmiiksi ennätyskorkealla", painottaa Kukkonen.
Tietotekniikka ala ei nousse vuonna 2003
Kukkonen muistuttaa sanoneensa jo syksyllä 2000, muutama kuukausi it-kuplan puhkeamisen jälkeen, että tilanteesta ei selvitä lyhyellä taantumalla.
"Talouden ylikuumeneminen 1990-luvun loppuvuosina oli jyrkempää kuin vuoden 1930-luvun laman edellä. Informaatioteknologia- ja tietoliikenneala (ICT) teki paljon yli-investointeja ja niiden sulattaminen vie ainakin 2-3 vuotta. Nousua ei ehkä tule vielä vuoden 2003 aikana."
Amerikkalaisten suuryhtiöiden kuten Enronin kirjanpitoskandaalit ovat osaltaan lisänneet talouden epävarmuutta. Monen suuryrityksen uskottavuus on romahtanut ja investoijat ovat tulleet hyvin varovaisiksi.
Euroopassa Saksan talous on jäykistynyt pahasti ja talouden kasvunäkymät ovat hyvin ankeat
"Saksa ei ole uudistanut verotustaan eikä työmarkkinoitaan. Näyttää siltä, että uudistuksia ei ole tulossa vieläkään, vaikka maassa oli äsken liittopäivävaalit. Saksa on vaikeuksissa eikä siitä ole Euroopan talousveturiksi. Myös Ranskan ja Italian taloudet ovat vaikeuksissa", sanoo Kukkonen.
Japanistakaan ei ole maailmantalouden pelastajaksi, koska maa on vaipunut stagnaatioon eli pitkään taantumaan.
"Yhdysvalloissa on taas ilmennyt nousun alun merkkejä, mutta niinhän niitä oli vuosikin sitten. Jos sota vältetään tai se on nopeasti ohi, maailmantalous voi elpyä nopeastikin", pohtii Kukkonen.
Matalapalkkaisten työllistämiseen rahaa
Kukkonen on huolissaan Suomen korkeista työttömyysluvuista. Työttömyyttä pitäisi painaa pienemmäksi, jos maailmantalouden riskit toteutuvat.
"Alennetaan matalapalkkaisten alojen työntekijöiden työnantajamaksuja. Sillä voitaisiin alentaa rakennetyöttömyyttä."
Kukkonen viittaa Pellervon nykyisen toimitusjohtajan Vesa Vihriälän ja Suomen Yrittäjien pääekonomistin Pasi Holmin viime syksynä esittelemään työllistämismalliin, joka on itse asiassa parannus Kukkosen jo vuonna 1998 ensimmäisen kerran ehdottamaan malliin. Sen mukaan työnantajan kannattaa palkata pienipalkkaisia työntekijöitä, koska valtio osallistuu työnantajamaksujen kattamisen.
"Minun aikanani ehdotus ei saanut kannatusta, mutta nyt sitä on kehitetty eteenpäin ja sille näyttää löytyvän tukea yli puoluerajojen. Verotuksen tietojärjestelmät ovat nykyään sen verran kehittyneitä, että ne selviävät mallin vaatimasta tiedonkeruusta."
Valtio voisi saada uudistuksella noin puolen miljardin euron panostuksella työtä noin 30 000 työttömälle. "Se on varovainen arvio. Tärkeintä olisi, että malli tarjoaisi työtä vähän koulutetuille työttömille ja katkaisisi monen kohdalla pitkän työttömyysjakson."
Verojen laskuun Pertti Kukkonen suhtautuu varauksellisesti, vaikka myöntää, että EU-maista tuleva verokilpailu rassaa myös Suomea.
"Suuret ikäluokat tarvitsevat pian yhteiskunnan terveys- ja sosiaalipalveluita eli verojen alennuksiin ei ole suuria mahdollisuuksia. Kunnat joutuvat jo nyt nostamaan verojaan, jotta ne voivat huolehtia lakisääteisistä palveluistaan. Kun kunnat nostavat veroja, kokonaisveroaste ei alene. Kaiken lisäksi kunnallisverojen nosto rasittaa eniten niitä kuntalaisia, jotka ovat tulojen alapäässä, koska kunnallisverotuksessa ei ole progressiota. Viisastenkiveä verotukseen ei ole."