Helsinki
Maailmanhistorian tunnetuimmassa laivaonnettomuudessa 90 vuotta sitten menehtyneen "tuntemattoman poikavauvan" henkilöllisyyden selvittäminen DNA-tekniikan avulla käänsi uuden lehden Titanicin uhrien tunnistamisessa.
Aiemmin tunnistaminen on perustunut uhreilta löytyneisiin esineisiin, matkustusdokumentteihin sekä onnettomuudesta selviytyneiden kertomuksiin.
Merestä ajelehtimasta löytyneen pikkupojan henkilöllisyyttä ei onnettomuuden jälkeen pystytty selvittämään, vaan tämä haudattiin tuntemattomana onnettomuuden uhrien hautausmaalle Kanadan Halifaxiin.
Muutamia vuosia sitten haudasta löytyneiden jäännösten, pienen luunkappaleen ja kolmen maitohampaan, perusteella "tuntematon poikavauva" on nyt tunnistettu suomalaiseksi Eino Viljami Panulaksi.
DNA-tekniikka valottaa historiaa
Kanadalaisen tohtori Ryan Parrin johtama tutkimusryhmä käytti Titanicin uhrien tunnistamisessa mitokondrio-DNA menetelmää. Siinä uhrilta otettua näytettä verrataan tämän äidin puoleisen sukulaisen vastaavaan näytteeseen.
Tutkimusryhmä piti menetelmää varmempana kuin vaihtoehtoista kromosomien vertailuun perustuvaa menetelmää vuosikymmeniä haudattuna olleiden uhrien jäännösten vähäisyyden vuoksi. Osa Titanicin uhrien haudoista on myös vaurioitunut maan liikkeiden ja maahan tunkeutuneen veden vuoksi.
Yhtenä syynä "tuntemattoman pikkupojan" jäänteiden hyvään säilymiseen Parr pitää kuparimedaljonkia, jonka ruumiin löytäneet merimiehet olivat asettaneet tämän arkkuun. Medaljonki on estänyt hapettumisen.
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta sanoi torstaina STT:lle, että käytetyissä menetelmissä sinänsä ei ole mitään uutta, mutta tulokset ovat historiallisesti kiinnostavia.
Mitokondrio-DNA menetelmää on käytetty myös vuonna 1918 murhatun Venäjän viimeisen tsaarin, Nikolai II, ja hänen vaimonsa ruumiiden tunnistamiseen.
Titanicin onnettomuutta on tutkittu intensiivisesti vuosikymmeniä. Nyt näiden yli 50 tutkijan, sukututkijan ja onnettomuusasiantuntijan tutkimuksista on tehty dokumenttielokuva.