Nato-upseeri haroi hiuksiaan ja huokaili, rohkaistui sitten ja vastasi kysymykseen Baltian maiden Natoon liittymisen sotilaallisesta merkityksestä. Hän kutsui tuolloin vielä edessä ollutta asiaa poliittiseksi päätökseksi, jossa ei olisi sotilaallista järkeä.
Tämä tapahtui jokin vuosi sitten Naton päämajassa Belgiassa. Syksyllä 2005 lausunto on taas ajankohtainen. Neljällä ilmasta ilmaan -ohjuksella aseistettu venäläinen Suhoi-hävittäjä tipahti syyskuun puolivälissä Liettuaan. Kaikki osapuolet vakuuttavat, että välikohtaus oli tahaton onnettomuus. Su-27 -koneen putoamisesta on silti tehty politiikkaa.
Tapaus on noloin tietysti Venäjälle. Se on kuitenkin kääntänyt koko jutun päälaelleen ja puolustautunut hyökkäämällä. Asialla oli Venäjän ilmavoimien komentaja Vladimir Mihailov.
"Paljon kehutut saksalaislentäjät olivat palveluksessa, joivat olutta tai tekivät ties mitä, mutta kun he pääsivät paikalle, kone oli jo iskeytynyt maahan", Mihailov sanoi maanantaina Venäjän tv-kanavilla. Jos Naton koneet olisivat löytäneet Suhoin aiemmin, ne olisivat voineet ohjata sen turvallisesti tukikohtaansa, hän sanaili.
Baltiassa olevien Nato-koneiden pitää Naton saksalaisedustajan mukaan olla paikan päällä varttitunnissa. Saksan hävittäjät olivat paikalla kahdeksassa minuutissa, mutta kone oli jo pudonnut, Naton versio kuului. Liettua puolestaan politikoi kutsumalla ukrainalaiset tutkimaan koneen mustan laatikkoa. Venäjä taas vaikeutti ilmeisen kiusallaan mustan laatikon pengontaa antamalla Liettualle tekniset tiedot muusta kuin pudonneesta koneesta.
Pintakuohun alla piileskelee se varsinainen ongelma: onko Naton mahdollista valvoa ja puolustaa uskottavasti Baltian maiden ilmatilaa ainakaan nyt käytettävissä olevilla voimavaroilla?
Pudonnut hävittäjä lensi ilmasaattueen mukana Pietarista kohti Kaliningradia pitkin Baltian rannikkoa kulkevaa sallittua ilmakäytävää.
Kaliningradin ja Pietarin sotilaallinen merkitys Venäjän henkireikinä Itämerelle on kasvanut sen jälkeen kun Neuvostoliitto/Venäjä menetti Baltian maiden rannat ja ilmatilan 1990-luvun alussa. Baltian maiden Natoon liittymisen jälkeen henkireiät ovat Venäjälle entistä tärkeämpiä.
Suhoi-välikohtaus on laukaissut hälytyssireenit Baltian maissa. Ne hakivat Natosta suojaa nimenomaan Venäjän varalle. Viro, Latvia ja Liettua käyttävät varmasti tapausta perusteluina vaatimuksilleen parantaa Naton ilmavalvontaa. Saksa päivysti neljällä vanhahkolla koneella. Perjantaina vastuu siirtyi Yhdysvalloille, joka valvoo Baltian ilmatilaa jo viidellä koneella.
Suomi ja Venäjä pääsivät kädenväännön jälkeen samalle aaltopituudelle Venäjän tekemistä ilmatilaloukkauksista. Ne näyttävätkin loppuneen. Baltiassa loukkaukset ovat olleet tuiki tavallisia jo pidempään. Venäjä tuskin kiirehtii lopettamaan niitä niin kauan kuin sen ei ole pakko. Ja vain Nato voi sen pakon saada aikaan.
Koska Baltian maat otettiin Natoon poliittisista syistä, Nato joutuu keksimään sotilaalliset keinot pitääkseen Baltiassa yllä poliittisen uskottavuutensa. Se vain on vaikeata alueella, jonka yli Suhoit lentävät muutamassa minuutissa. Ainakin vielä Nato-jäsenyys on poliittinen viikunanlehti vaikeasti suojattavien Baltian maiden edessä.
Komentaja Mihailov murjaisi vielä, ettei Naton ilmapuolustuksesta "ollut mihinkään". Oma kone putosi, mutta mitäpä siitä, jos samalla Nato tuli testatuksi ja huonoksi havaituksi.