Perjantaipullo. Tsup. Keskiviikkosaunakalja. Tsup. Yllätysvieraat. Tsup. Tylsä, tasainen arki. Tsup. Kumminkaiman kälyn miehen syntymäpäivät. Tsup. Kyllä suomalainen aina syyn löytää alkoholin käytölleen. Turhankin usein.
On laskettu, että jokainen suomalainen kuluttaa vuodessa noin 10 litraa puhdasta alkoholia. Se on hurja määrä.
Jos jotain positiivista asiasta haetaan, niin hurjempiakin lukuja meillä on nähty; alkoholin kulutus on vähenemään päin.
Kolmessa vuodessa kulutus on laskenut lähes viisi prosenttia. Se on hyvä uutinen.
Mutta silti: ämpärillinen puhdasta alkoholia on aikamoinen satsi.
Suomalaisten vuosittain kittaamien juomien määrä vastaa laskelmien mukaan 4,5 prosenttiseksi keskiolueksi muutettuna 220 litraa olutta jokaista nassua kohden. Kun yhdessä olutpullossa on 0,3 litraa juotavaa, tarkoittaa 10 litraa kirkasta 660 pulloa keskiolutta.
Jokainen suomalainen juo siis vajaat kaksi pulloa keskiolutta per päivä tai vetää viikonloppuna tai juhlapäivinä määrän moninkertaisesti.
Käytännössä tilanne on toinen, jokainen suomalainen kun ei olutta eikä muitakaan alkoholipitoisia juomia juo. Juotujen juomien määrä siis kasautuu pienemmälle porukalle ja tuo äsken laskettu vuotuinen keskiolutpullojen vuori kasvaa paljon suuremmaksi.
Meitä suomalaisia on peloteltu milloin milläkin ja viinan piru on niistä yksi. Piruhan se viina onkin, tietävät ne, jotka sen kiroihin ovat langenneet.
Juomisestaan kärsivien, ja vielä enemmän heidän läheistensä, on vaikea sietää sitä vähättelevää ja mahtipontista puhetta mikä alkoholin käyttöön liittyy.
Heille alkoholi on kaikkea muuta kuin rentouttavaa yhdessäoloa, hilpeitä keskusteluja ja mukavia muistoja.
Ongelmatapauksille tuo 660 pulloa, vajaa kaksi pulloa päivässä, on niin sanotusti vain pieni kakun pala. Todellisuus on paljon isompi soppa.
Kaikkea mihin alkaa muodostua liian pakonomainen suhtautuminen, kannattaa pysähtyä miettimään. Pari saunaolutta tai siideriä viikonloppuna rentouttaa mukavasti, mutta ovatko ne sittenkään aina tarpeellisia? Parista ei kyllä mitään haittaa ole, mutta onko hyötyäkään?
Juhlatilanteita on mukava juhlistaa skoolaamalla, mutta voisiko skoolattava olla alkoholitonta juomaa? Entä mikä merkitys sillä jääkiekko-ottelussa otetulla kaljalla onkaan?
Ajattelin ennen, että tipattoman tammikuun viettäjät ovat niitä, joilta homma on karannut lapasesta. Että on pakko pitää tauko, antaa maksan edes joskus levätä. Onpahan touhua!
Enää en ajattele niin. Tipaton tammikuun tai olipa se sitten helmikuu tai heinäkuu, on ihan hyvä päätös. Itse asiassa lyhyempikin tauko riittää huomaamaan, että tapoihin ei kannata liikaa takertua eikä rentoutuminen viinasta ole kiinni.
Tipattoman tammikuun viettäminen on hyvä tapa testata, kuinka suuri rooli alkoholilla on itse kunkin elämässä.
Raisiossa kaupunki haastaa asukkaansa ja työntekijänsä viettämään vuoden aluksi tipatonta tammikuuta. Kaupunki kannustaa tipattomuuteen muistuttamalla, että alkoholinkäytön vähentäminen tai lopettaminen muun muassa parantaa unen laatua ja aineenvaihduntaa, vähentää monien vakavien sairauksien riskiä ja auttaa painonhallinnassa.
Kaupunki muistuttaa myös, että tipatonta tammikuuta voikin sitten jatkaa vaikka huikattomalla helmikuulla.
Ei mitään ihan pöljiä ideoita tuolta Raision suunnasta.