Tintti on sarjakuvamaailman tunnetuin etsivä. Amatöörisalapoliisi on ylistyksen vastapainoksi saanut syytteitä siirtomaaherran asenteista ja rasismista. Tästä huolimatta Tintti nauttii suosiota myös arabimaissa, Atlantilta Persianlahdelle asti.
Pohjoismainen lukija ei tule välttämättä huomanneeksi, että Tintti seikkailee albumeissaan kaikkein eniten juuri arabimaailmassa. Töyhtötukkainen belgialainen ja hänen uskollinen koiransa kohtaavat arabeja neljässä eri kirjassa.
- On merkillistä, että Tintti tuli tänne niin monta kertaa ja että hänellä on silti (arabeissa) niin paljon ystäviä, muotoilee tunisilainen akateemikko Issam Marzouki.
Esimerkiksi oopiumin salakuljetus, Lähi-idän öljyn kahmiminen ja orjakauppa ovat kaikki Tintin poleemisia aiheita. Juonet kehitteli Tintin luoja, belgialainen Hergé.
- Kun luin Tinttiä lapsena, tuntui kuin olisin katsellut itseäni maagisesta joskin vääristävästä peilistä. Mutta on syytä muistaa, että Hergén tapa kuvata arabeja kehittyi tasokkaammaksi ja uudistui, Marzouki linjaa.
"Ei vaarallisia vikoja"
Arabimaailma luki Tinttiä edelleen ahkerasti Hergén syntymän satavuotisvuonna 2007. Näyttääkin siltä, että Tintti ei saa arabeilta niitä syytöksiä kolonialismista, joita hänelle on sälytetty Afrikassa ja Euroopassa.
- Tintti-tarinoissa on toki kliseitä ja stereotypioita, muttei mitään vaarallista. Ja Hergé todellakin arvioi uudelleen näkökulmaansa arabeihin. Hän samoin paransi kirjoitetun ja puhutun arabian kielen käyttöä tarinoissaan.
Marzouki haluaa silti korostaa, että "kyllähän seikkailut ovat silti Tinteissä se tärkein asia".
Niitä valpas reportteri ja Milou-koira löytävät kahmalokaupalla eksoottisissa erämaissa, vihaisten beduiinien keskeltä, keitailta sekä outojen kangastusten parista. Arabien kanssa sähläävät mukana ärtyisä kapteeni Haddock sekä tohelo kyttäkaksikko Dupont & Dupond.
Hergé muutti albumeitaan
Ensi kertaa Tintti päätyi arabimaahan eli Egyptiin tarinassa Faaraon sikarit, jonka Hergé sai valmiiksi vuonna 1934. Kultasaksinen rapu -albumi (1941) puolestaan vie sankarin Marokkoon.
Vuoden 1950 opuksessa Mustan kullan maa on paikkana Arabian niemimaa sekä nykyinen Israel, missä Tintti-tarinassa juutalaiset ja palestiinalaiset nationalistit ottavat yhteen.
On huomionarvoista, että Mustan kullan maa on kertomus, jota Hergé muutti varsin paljon myöhempiin painoksiin. Vuoden 1970 painoksesta tekijä poisti episodin, jossa sekä arabit että juutalaiset vangitsevat Tintin väärinymmärryksen tuloksena. Uudessa versiossa Tintti sen sijaan matkaa kuvitteelliseen Khemedin valtioon (Saudi-Arabiaan). Siellä hän joutuu todistamaan, miten brittien ja saksalaisten öljy-yhtiöt ahnehtivat paikallisia luonnonvaroja.
- Siinä Hergén hyökkää länsimaista riistoa vastaan. Samoin hän näytti humanistisen näkemyksensä kirjassa Seikkailu Punaisella merellä (1958), jossa Tintti nujertaa orjakauppaa, arvioi libanonilainen akateemikko Sophie Nicolaides-Salloum.
Sensuuria vasta nyt
Jos lukijat arabimaissa ovatkin yhä Tintin ystäviä, punapää näyttää nyt - ja vasta nyt - törmänneen siellä viranomaisten sensuuriin. Egyptin viskaalit kielsivät syytä ilmoittamatta Mustan kullan maa -albumin sekä sen maahantuonnin.
Samoin yli 30 vuotta Tinttejä Egyptissä julkaissut kustantamo Dar al-Maaref on lopettanut sarjan kääntämisen arabian kielelle.
Julkaisun pulmat eivät näy kuitenkaan estävän Tintin marssia. Tähän viittaa sekin, että arabimaissa putkahtelee esiin laittomia Tintti-parodioita. Nyt voi ihmetellä esimerkiksi tarinoita Tintti Libanonissa, Tintti Persianlahdella ja uusinta tulokasta Tintti Irakissa.