Tin­ki­mät­tä omalla tiel­lään

Säveltäjä Kaija Saariaho on tullut tunnetuksi omanlaisestaan musiikista, jossa unenkaltaiset, hauraat visiot yhdistyvät modernistiseen ilmaisutapaan ja sävellystekniikkaan.

50 vuotta tänään . Kotikoivut eivät ole unohtuneet Ranskassa asuvalta nykysäveltäjiemme ykkösketjulaiselta.
50 vuotta tänään . Kotikoivut eivät ole unohtuneet Ranskassa asuvalta nykysäveltäjiemme ykkösketjulaiselta.
Kuva: Maarit Kytöharju

Säveltäjä Kaija Saariaho on tullut tunnetuksi omanlaisestaan musiikista, jossa unenkaltaiset, hauraat visiot yhdistyvät modernistiseen ilmaisutapaan ja sävellystekniikkaan.

Tänään 50-vuotissyntymäpäiväänsä viettävää Saariahoa voidaan pitää yhtenä oman sukupolvensa keskeisistä vaikuttajista suomalaisen taidemusiikin kentällä. Lisäksi Saariahon esimerkki tinkimättömänä oman tiensä kulkijana on rohkaissut monia, erityisesti taiteen parissa työskenteleviä naisia niin Suomessa kuin maamme rajojen ulkopuolella.

Saariaho aloitti opintonsa Sibelius-Akatemiassa Paavo Heinisen sävellysluokalla vuonna 1976 ja jatkoi opintojaan muun muassa 1981 Freiburgin musiikkikorkeakoulussa Saksassa. Ranskaan hänet houkutteli nykymusiikin tutkimuslaitos IRCAM, ja Pariisiin hän asettui pysyvästi vuonna 1982. Säveltäjän yhteydet kotimaahan ovat kuitenkin olleet tiiviit. Saariaho vietti muun muassa vuoden 1996-97 opettaen sävellystä Sibelius-Akatemiassa yhdessä aviomiehensä Jean-Baptiste Barrièren kanssa.

Musiikkikorkeakoulu muisti säveltäjää viime lauantaina järjestetyllä juhlakonsertilla, jossa kuultiin Saariahon soolosello- ja vokaaliteoksia.



Saariaho-festivaali Tukholmassa


Saariaholta teoksia ovat vuosien saatossa tilanneet muun muassa IRCAM, New Yorkin ja Lontoon filharmonikot, BBC sekä monet kotimaiset instituutiot. Hän on saanut useita kansainvälisiä palkintoja, kuten Pohjoismaisen musiikkipalkinnon vuonna 2000 sopraanolle ja elektroniikalle kirjoittamastaan teoksesta Lonh (Kaukaa).

Useista Saariahon suomalaisista kantaesityksistä ovat huolehtineet Helsingin Juhlaviikot ja nykymusiikkiin keskittyvä Musica nova Helsinki -tapahtuma. Muun muassa Euroopassa tällä hetkellä kiertävä puolinäyttämöllinen Unien kieliopista sai ensiesityksensä Musica novassa vuonna 2000.

Kuluvalla kaudella Saariahoa soittavat muun muassa Boston Symphony, Chicago Symphony, Orchestre de Paris, BBC Symphony, NDR Symphony Orchestra ja Radion sinfoniaorkesteri. Säveltäjä on ajankohtainen myös Ruotsissa, sillä Tukholmassa järjestetään marraskuussa 2002 hänen musiikkiaan laajasti esittelevä festivaali.

Myös uusia kantaesityksiä on tulossa. Uusi laulusarja Quatre instants (Neljä hetkeä) on omistettu Karita Mattilalle, joka kantaesittää teoksen Pariisissa keväällä 2003. Lisäksi Clevelandin orkesteri soittaa kiertueellaan tilaamansa orkesteriteoksen Orion vuoden 2003 alussa.



Vokaalimusiikki keskiössä


Saariaho esiintyi ensimmäistä kertaa julkisesti säveltäjän roolissa Sibelius-Akatemian oppilaskonsertissa vuonna 1978, jolloin kantaesityksensä sai sopraanolle, kahdelle huilulle ja lyömäsoittimille kirjoitettu Bruden (Morsian).

Vaikka Saariaho keskittyi 1980-luvulla pääasiassa kamari- ja orkesterimusiikkiin sekä elektronimusiikin sovellutuksiin, vokaaliteoksiakin syntyi.

Lauluja on kaikkiaan kolmisenkymmentä, ja niiden kokoonpanot vaihtelevat kahdelle naisäänelle kirjoitetuista teoksista viimeaikaisiin orkesterisäestyksellisiin lauluihin.

Viimeisen vuosikymmenen kuluessa vokaalimusiikki on noussut Saariahon tuotannossa keskeiseksi työsaraksi, sillä koko1990-luvun hän kypsytteli Salzburgin musiikkijuhlilla ensi-iltansa vuonna 2000 saanutta esikoisoopperaansa L'amour deloin (Kaukainen rakkaus). Sitä ennakoimaan syntyi kokonainen sisarteosten sarja, ns. suurten vokaaliteosten teosryhmä, johon kuuluvat Château de l'âme (Sielun linna, 1995), Lonh (1996), Oltra mar (Meren yli,1998-1999) ja Cinq reflets (Viisi heijastusta, 2002).



Esikoisesta
täydellinen menestys


Esikoisooppera on ollut sekä yleisö- että arvostelumenestys, ja sitä on jo ehditty esittää Châtelet-teatterissa Pariisissa, Sveitsin Bernissä ja Santa Fessä Yhdysvalloissa.

Saksassa ooppera saa ensi-iltansa huhtikuussa 2003 ja Suomen Kansallisoopperassa teos nähdään syyskuussa 2004. Saariahon musiikkia on jo pitkään soitettu keskeisillä nykymusiikkiestradeilla ympäri maailmaa. Hänen nousuaan maailman nykyoopperan "kuumaan ryhmään" osoittaa se, että Ranskan kansallisooppera on tilannut Saariaholta uuden kokoillan teoksen, jonka kantaesitys on suunniteltu vuoteen 2006.

Saariahon tuotanto on keskeisiltä osiltaan taltioitu, ja viime aikoina on ilmestynyt useita hänen musiikkiaan sisältäviä levytyksiä.

Lisätietoa Saariahon musiikista saa mm. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen internet-sivuilta www.fimic.fi.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä