Rehukasveina tutut heinäkasvit sopivat tuoreen tutkimuksen mukaan mainiosti myös biokaasun tuotantoon. "Hehtaarin nurmiheinäsadosta on mahdollista saada 2 000--3 000 kuutiota metaania, mikä vastaa 1--2 henkilöauton vuotuista polttoainetarvetta", kertoo Jyväskylän Teknologiakeskus Oy:n projektipäällikkö Annimari Lehtomäki, jonka biokaasuaiheinen väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa toukokuussa.
Pohjoisessa ilmastossa monivuotiset heinäkasvit, kuten timotei ja ruokohelpi, ovat yksi tehokkaimmista vihermassan tuottajista. Ne ovat myös melko helppoja viljellä ja varastoida.
Lehtomäen mukaan hyvin monenlaiset kasvit soveltuvat biokaasun lähteeksi. Varsinaisina energiakasveina viljeltävien lajien lisäksi voidaan hyödyntää erilaiset kasvintuotannon korjuujätteet ja sivutuotteet, kuten naatit ja oljet.
Paljonko kasvista irtoaa biokaasua, riippuu monesta tekijästä, muun muassa varastointitavasta. "Varastointi säilörehuntekomenetelmällä muurahaishapon kanssa parantaa metaanintuottoa jopa viidenneksen", Lehtomäki kertoo kokeidensa tuloksista.
Biokaasun sisältämää metaania voidaan käyttää fossiilisten polttoaineiden sijasta sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa että ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineena.
Biokaasuteknologia perustuu mikrobien toimintaan hapettomissa olosuhteissa. Mikrobit hajottavat reaktorissa orgaanista eli eloperäistä ainetta, kuten lantaa, jätevettä, elintarvikejätettä tai kasvibiomassaa. Lopputuotteena saadaan biokaasua, joka sisältää metaania, hiilidioksidia sekä hyvin pieniä määriä muita yhdisteitä. Lisäksi muodostuu orgaanista mädätysjäännöstä, jota voidaan käyttää lannoitteena.
Biokaasuteknologian hyödyntäminen maataloudessa on ollut Suomessa vähäistä, mutta viime vuosina kiinnostus sitä kohtaan on lisääntynyt. Vuonna 2004 oli tilakohtaisia biokaasulaitoksia tiettävästi kuudella maatilalla, ja ne tuottivat vuoden aikana yhteensä noin 220 000 kuutiota kaasua. Lehtomäen mukaan parhaillaan on suunnitteilla useita uusia, sekä tilakohtaisia että keskitettyjä laitoksia.
Tähän saakka maatiloilla on hyödynnetty biokaasun tuotannossa etupäässä lietelantaa. "Biokaasun laajamittainen tuotanto kasveista monipuolistaisi maatalouden tuotantorakennetta ja loisi uusia työpaikkoja niin maaseudulle kuin energiateollisuuteenkin", Lehtomäki visioi.
Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt arvion, jonka mukaan energiakasvien viljely voisi 5--10 vuoden tähtäimellä olla mahdollista 400 000--500 000 hehtaarin alalla. Jos tämänsuuruinen peltoala otettaisiin biokaasun tuotantoon, nykyisellä teknologialla pystyttäisiin tuottamaan yli viidennes Suomen nykyisen henkilöautokannan polttoainetarpeesta.
Useiden elinkaarianalyysien mukaan biokaasutuotanto on yksi tehokkaimmista ja ympäristöystävällisimmistä tavoista tuottaa liikenteen biopolttoainetta. "Metaanilla kulkevien autojen päästöt ovat alle kymmenen prosenttia bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen päästöistä useimpien kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen osalta, lisäksi kaasuautojen melutaso on huomattavasti alhaisempi", Lehtomäki kehuu.
Kaasuautoja on käytössä paljon eri puolilla maailmaa. Pisimmällä ollaan Ruotsissa, missä on käytössä noin kuusi tuhatta kaasulla kulkevaa ajoneuvoa sekä yksi juna. Kaasua voi tankata yli kuudellakymmenellä asemalla.
Suomessakin ollaan pääsemässä alkuun: "Ensimmäinen julkinen biokaasun tankkausasema on suunniteltu avattavan Jyväskylän seudulla mahdollisesti jo tämän vuoden aikana", Lehtomäki kertoo.