Lapin läänin maaherralla Timo E. Korvalla on tyly kuva yritysten yhteiskuntavastuusta. "Sen huipennus on neliväriesite, jota viestintäalan ammattilainen, naisjohtaja, on palkattu esittelemään."
"Liioitteluako", Korva kysyi puolisonsa Helvi Korvan kanssa järjestämällä uudenvuodenpäivän vastaanotolla Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa 600 kutsuvieraalta. "Ei lainkaan", hän vastasi itse.
"Olemme kuulleet, ettei yrityksillä ole muuta vastuuta kuin omistusarvon kasvattaminen. Niille Lappi on pelkkä lisäarvon lähde, ei asukkaiden hyvinvointiympäristö."
Korvan mukaan yritystoimintaan tarvittaisiinkin kipeästi lisää lappilaista rahaa. Se toisi omistajat lähelle ja antaisi heille kasvot.
Lappi sinänsä keikkuu harjanteella, missä selän takana on ennätyshyvä viime vuosi ja edessä uhkaa äkkipudotus kivirakkaan maailmantalouden romahduksen vetämänä. Kaikki lähitulevaisuuden mittarit ovat punaisella.
Korva järjesti maaherrana uudenvuoden vastaanoton ensimmäistä ja viimeistä kertaa. Hän paikkaa Hannele Pokan virkakauden lopun tämän siirryttyä kansliapäälliköksi ympäristöministeriöön. Lääninhallitukset lakkautetaan vuoden lopussa. Lapin liiton plaketilla palkittu entinen maaherra Asko Oinas sai siihen liittyen kuulijakunnan heristelemään korviaan.
"Äsken kysyttiin, mitä mieltä olen lakkauttamisesta. Sanoin, että turpiin pitäisi antaa niitä, jotka tämän tekivät!"
Änkyrän maineen omassa puolueessaan eli keskustassa Korva sai jo 90-luvulla arvostellessaan ankarasti rahapolitiikan vapauttamista. Markkinaliberalismin ruotimista hän jatkoi myös torstaina.
"Ravikilpailujakaan ei järjestetä ilman sääntöjä. Rahatalouden säätelemättömyyden piti olla resepti onneen, mutta kuinka on käynyt?"
Korvan erittely talousliberalismin putoamisesta polvilleen ja sen syistä sai vanhan vasemmistokonkarin, Esko-Juhani Tennilän myhäilemään.
"Timppa teki hyvän analyysin. Hän on selvästi lukenut Marxia!"
Maaherran tunnuspalkinto luovutettiin juhlassa Geologian tutkimuskeskuksen eläkkeellä olevalle aluejohtajalle, filosofian tohtori Ahti Silvennoiselle.
Korva luonnehti häntä mieheksi Lapin kaivosteollisuuden uuden nousun takana. Kuusamossa syntynyt Silvennoinen on ensimmäinen, joka väitteli geologiasta Oulussa tohtoriksi.
Lapin taidetoimikunnan Pro Arte Lapponiae-mitalit saivat torniolainen kouluneuvos Yrjö Alamäki ja kveenien lauluperinnettä tallentanut sodankyläläinen Matti Yli-Tepsa.
Alamäen toimintaa mainitaan leimaavan luovuus ja intohimoinen kiinnostus ja rakkaus pohjoista elämää ja kulttuuria kohtaan.