Ti­mant­ti­kau­pun­ki avaa va­ro­vas­ti ovia

Antwerpen huolestui Leonardo Di Caprion tähdittämän Veritimantit-elokuvan tuomasta maineesta. Ortodoksijuutalaiset ovat käyneet kaupungissa kauppaa jo 500 vuotta.

Ortodoksijuutalaiset ovat tuttu näky Antwerpenin timanttikorttelissa, mutta yhä tiivimmiin timanttimarkkinoille tunkevat myös intialaiset.
Ortodoksijuutalaiset ovat tuttu näky Antwerpenin timanttikorttelissa, mutta yhä tiivimmiin timanttimarkkinoille tunkevat myös intialaiset.

Antwerpen huolestui Leonardo Di Caprion tähdittämän Veritimantit-elokuvan tuomasta maineesta. Ortodoksijuutalaiset ovat käyneet kaupungissa kauppaa jo 500 vuotta.

ntwerpenin timanttikortteli ei ole maailman avoimimpia paikkoja, mutta sielläkin vannotaan jo läpinäkyvyyden nimeen. Vaikka avoimuus on jo jonkin aikaa nähty alueella tärkeäksi, vasta elokuva Veritimantit pakotti alueen viranomaiset ja timanttiammattilaiset toimimaan. Avoimuus ei tietenkään koske timanttipörssejä, joissa ostajat ja myyjät tekevät kauppaa luottamuksellisessa ilmapiirissä.

"Elokuva uhkasi antaa väärän kuvan kaupungista", sanoo Belgian pohjoisen osavaltion Flanderin ulko- ja turismiministeri Geert Bourgeois, joka on kutsunut ulkomaalaisia toimittajia timanttiretkelle Antwerpeniin.

Aikaisemmin elokuvan pääosan esittäjä Leaonardo Di Caprio kutsuttiin tutustumaan timanttikauppaan paikan päälle. Bourgeois muistuttaa, kuinka tärkeä timanttisektori on kaupungille. Timanttikauppaa on ollut Antwerpenissa yli 500 vuotta. Se on ollut maailman timanttikaupan johtava keskus useiden vuosisatojen ajan, mutta tällä hetkellä vakavia kilpailijoita on ilmestynyt. Kauppaa käydään yhä enemmän myös Dubaissa, Intiassa, Israelissa ja Honkongissa.

Mutta edelleen korkein kansainvälinen laatumerkintä hiotulle timantille on Cut in Antwerp. Kaupungin timantin hiojien ammattitaito on maailman huippua.

Raakatimanteista 80 prosenttia kulkee Antwerpenin kautta ja hiotuista timanteista puolet. Timantit muodostavat kahdeksan prosenttia Belgian viennistä ja 12 prosenttia Flanderin viennistä. Antwerpenissä 20 000 ja koko Belgiassa 30 000 työpaikkaa on kiinni timanttibisneksestä, joten ministerin huoli kaupungin kuvasta on ymmärrettävää.



Timantit soivat lauluissa


"Antwerpen on fantastinen kaupunki, jossa on kauniita timantteja", kehuu alaa edustavan Korkean timanttineuvoston toimitusjohtaja F.J. Hanard.

Marilyn Monroen ja Shirley Basseyn timanttien upeudesta kertovat laulut tunnetaan kaikkialla. Toimitusjohtaja kertoo myös vähemmän tunnetun tositarinan entisaikojen diivasta Zsa Zsa Gaborista, joka on eronnut lähes kymmenen kertaa.

"En koskaan vihannut miestä tarpeeksi, jotta olisin antanut timantit takaisin."

"Me panostamme avoimuuteen. Se on avain nykymaailmassa, ja se on toiminut menestyksellisesti. Jokainen tavara, joka saapuu ja lähtee, tarkastetaan", vakuuttaa toiminnanjohtaja.

Sierra Leonen ja muidenkin afrikkalaisvaltioiden sisällissotien rahoittaminen "veritimanteilla" sai aikaan sen, että timanttiteollisuuden edustajat kokoontuivat Kimberleyhin Etelä-Afrikkaan 2000-luvun alussa neuvottelemaan toimenpiteistä. Vuodesta 2003 lähtien on ollut voimassa sopimus, jonka mukaan tuottajat varustavat jokaisen raakatimantin sertifikaatilla, joka varmistaa timantin alkuperän. Aikaisemmin laittomien timanttien osuus oli 15 prosenttia. Sertifikaattipakon jälkeen se on laskenut noin puoleen prosenttiin.

Antwerpeniin timantit saapuvat pääosin Botswanasta, Venäjältä, Kanadasta, Angolasta ja Etelä-Afrikasta.



Varas yllätti paratiisin


Hanardin mukaan Antwerpenin lisäksi myös neliökilometrin kokoisen timanttikorttelin pankkilaitos on fantastinen. Toiminnanjohtajaa ei kuitenkaan tunnu paljon hetkauttavan se, että vain pari viikkoa aikaisemmin yhdestä pankista vietiin timantteja 21 miljoonan euron arvosta. Ne olivat lainavakuutena pankissa. Kahden miljoonan euron palkkio on luvassa ratkaisevista vihjeistä. Varkaus ja palkkio eivät ehkä tunnu musertavalta alueella, jonka liikevaihto on 39 miljardia euroa. Tai järkytys hiljentää.

Selväksi on käynyt, että varas on pankin vakioasiakas. Tavallisilla varkailla tuskin onkaan mitään mahdollisuuksia toimia tarkoin vartioidulla ja lukemattomin turvalaittein varustetulla alueella. Poliiseja vartiokoppeineen on lähes joka kulmassa, ja siviilipoliiseja liikkuu sankoin joukoin. Timantit kulkevat salkuissa, jotka ovat ketjulla kiinni kantajan ranteessa.

Alue on suoraan sanottuna ränsistynyt ja siellä täällä seisoo hylättyjä taloja. Ulospäin ei mitenkään näy, että se on maailman kalleimpien kivien osto- ja myyntikeskus.

Timanttikauppa on ollut vuosisatoja Antwerpenin juutalaisyhteisön käsissä. Timantit tulivat ennen Intiasta Lissaboniin, mutta Antwerpenin kehittyminen muunkin kaupan keskukseksi Euroopassa, myös timanttikauppa siirtyi sinne 1400-luvun loppupuolella.

Ortodoksijuutalaiset hallitsevat edelleen alaa, mutta yhä enemmän intialaisia timanttikauppiaita on muuttanut Antwerpeniin. Toisaalta juutalaisia on muuttanut Israeliin ja intialaisia Dubaihin tai Intiaan. Osa ihmisistä ei pidä Antwerpeniä turvallisena, koska siellä silloin tällöin puhkeaa rasistisia levottomuuksia.



Vähittäiskauppa muuttuu


Antwerpenin upean keskusrautatieaseman lähellä oleva timanttikortteli on muuttunut myös vähittäiskaupan osalta, sillä yhä useampi kauppa on venäläisten hallussa. Paikalliset kauppiaat eivät kuitenkaan myönnä, että muutos olisi aiheuttanut vaikeuksia.

"Venäläisten kanssa ei ole ollut ongelmia, enkä tiedä että venäläinen mafia olisi asettunut tänne", alueen suurimman vähittäisliikkeen Diamondlandin pääjohtaja Miguel Sureda vakuuttaa.

Sureda toivottaa vieraat tervetulleeksi "maailman onnellisimpaan yhtiöön", joka jo 25 vuotta sitten siirtyi avoimuuden kannattajaksi ja päätti avata salaisuuksien ovia. Liike ottaa vierasryhmiä vastaan, ja esittelyt sujuvat 19 kielellä. Myynnissä olevien timanttikorujen ihailun ohella vierailla on mahdollisuus seurata timantin hiontaa ja korujen valmistusta.

Vähittäiskaupat ovat Antwerpenissä bisneksen osalta vielä pieni tekijä. Tukkukauppa on se, mikä tekee siitä maailman timanttikeskuksen. Vähittäiskaupat haluavat luoda kaupungista leimallisesti myös jalokivikorujen ja sitä myötä myös romantiikan kaupungin. Antwerpen on jo timantin, Rubensin ja muodin kaupunki, joten luovuutta riittää.

Keskusrautatieaseman toisella puolella on timanttimuseo, joka on onnistunut tuomaan esille selkeän läpileikkauksen sekä koruista että kaivauksista, leikkauksesta, hionnasta sekä muista työmenetelmistä.

Timanttineuvoston joka toinen vuosi järjestämän korukilpailun voittajat on ainakin toistaiseksi saatu museoon. Siellä on myös tennismaila, jossa on 1 617 timanttia. Se on palkinto Antwerpenissä alkuvuodesta järjestettävissä tenniskilpailuissa. Mailan saa jos voittaa kolmena vuotena viidestä.

Ivan Lendl on saanut sen 1980-luvulla ja Amelie Mauresmo vastaavanlaisen mailan tänä vuonna. Mailojen arvo on miljoona dollaria. Mauresmon mailaa ei ole vielä ehditty korvata uudella.

Ilmoita asiavirheestä