Suomen mahdolliset timanttiesiintymät kiinnostavat ulkomaalaisia kaivosyhtiöitä yhä enemmän. Varsinkin Pohjois-Suomessa arvokkaiden jalokivien toivossa liikutaan nyt aktiivisesti.
Timantteja alettiin muiden kaivoskivennäisten ohella jäljittää heti, kun kaivoslain muutos vuonna 1994 avasi ovet monikansallisille yrityksille. Valtauksia ja valtausvarauksia tehneitä yhtiöitä ei ole kuitenkaan ollut aikaisemmin niin runsaasti kuin tällä hetkellä.
Pelkästään valtauksia, jossa pääkivennäiseksi on ilmoitettu timantit, on kymmenellä toiminimellä. Kaikkiaan niillä on Suomessa 73 valtausta, joiden yhteispinta-ala on 45 neliökilometriä.
Valtaukset painottuvat Pohjois-Suomeen. Oulun ja Lapin läänien alueella sijaitsee 42 valtausta, joiden kokonaisala kattaa 32 neliökilometriä.
Yhden valtauksen pinta-alan kaivoslaki määrittelee korkeintaan neliökilometriksi, sen sijaan varaus voi olla maksimissaan yhdeksän neliökilometriä.
Kimberliittijuonet "hisseinä"
Suomessa rikkain timanttiesiintymä on Kaavin kunnassa Pohjois-Savossa, jossa tähän saakka löydetyt timantit ovat kuitenkin hyvin pieniä. Pohjois-Suomesta ei ole toistaiseksi ilmoitettu timanttilöydöksistä.
Nimenomaan itäinen Pohjois-Suomi Venäjän rajan tuntumassa kiinnostaa timanttikuumeisia yhtiöitä, sillä sama paksuuntunut kallioperän kilpi, jossa Kaavinkin timantit ovat, jatkuu alueen kautta aina itärajan toiselle puolelle.
Arkangelin alueella on sitten jo maailmanluokan timanttiesiintymä, ja sinne ollaan perustamassa kaivosta.
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Pohjois-Suomen yksikön johtaja Risto Pietilä kertoo, että buumin taustalla on paitsi potentiaalinen esiintymisalue, myös se, että timanttien tunnetusti korkea hinta on ollut edelleen nousujohteinen.
Timantteja on mahdollista löytää maapallon uumenista työntyvistä kapeista kimberliittijuonista, jotka toimivat miljoonia vuosia sitten sulan magman muodossa eräänlaisina hisseinä syvyyksien aarteille.
Hidasta ja kallista
Kimberliittipiiput esiintyvät arkeeisella kilpialueella usein juoniparvina, ja niitä jäljitetään nyt kuumeisesti eri tahoilla Pohjois-Suomeakin.
Esimerkiksi Kuusamossa valtauksia omistavan Sunrise Diamondsin tutkimuksia tekevä Tertiary Minerals -tytäryhtiö löysi viime vuonna kaksi kimberliittiesiintymää pitäjän eteläosista Kattaisenvaarasta ja Kalettomanpurolta, ja aikoo tänä kesänä jatkaa kairauksiaan seudulla.
Tertiary Minerals ilmoitti hiljattain nettisivuillaan, että kairauksia jatketaan muutaman viikon päästä kymmenissä kohteissa.
Timantti-innostus on osaltaan vaikuttanut siihen, että kairauksia suorittaville suomalaisurakoitsijoille ovat koittaneet kulta-ajat. "Nyt kysyntää palveluista on niin paljon, että kairakoneista on alkanut esiintyä pulaa", geologi Jukka Välimaa GTK:sta kertoo.
GTK tekee kairauksia maksupalveluna. Sen lisäksi Suomessa toimii 3-4 kairauksiin erikoistunutta yritystä.
Valtauksia tehneet yhtiöt tutkituttavat kairasydämiään eri puolilla maailmaa sijaitsevissa laboratorioissa. Kalliissa ja hitaissa tutkimuksissa selvitetään ensin, onko kyseessä kimberliittiä. Jos on, näytteistä ryhdytään analysoimaan timantti-indikaattoreita.
"Positiivisista löydöksistä kyllä kerrotaan halukkaasti, koska siten saadaan rahoittajat myötämieliksi jatkotutkimuksille, jotka niin ikään erittäin kalliita", Jukka Välimaa sanoo.