Linja-autollinen maailman johtavia kimberliittiasiantuntijoita kiiruhtaa pitkin kuhmolaista metsäpolkua. Vettä vihmoo ja jalka uppoaa paikoin nilkkaa myöten kosteaan maahan. Siellä täällä maasta kohoaa putken päitä.
Metsänomistajan silmin kitukasvuiselta kosteikolta näyttävä Seitaperän alanne kätkee sisäänsä Suomen suurimman kimberliitin. Sitä on kannattanut tulla katsomaan Kanadasta, Etelä-Afrikasta ja Australiasta asti.
"Täällä näkee kerralla enemmän kimberliittiä kuin monessa suomalaisessa kohteessa yhteensä", retkikohteen isäntä Stephen Grimmer vertaa. Hän vastaa Karelian Diamond Resources yhtiön kenttätutkimuksesta.
Tutkijat tarkastelevat kivinäytteitä luuppien läpi, lohkovat vulkaanista kiveä vasaralla. Niskaan valuva vesisade ei haittaa.
Seitaperällä rikas esiintymä
Lähes seitsemän hehtaarin kokoinen, vulkaanista kiveä sisältävä kimberliitti sisältää timantteja. Irlantilaisyhtiö ilmoitti viime kuussa löytäneensä Seitaperän kimberliitistä 67 timanttia sadan kilon tutkimuserästä.
Se tekee melkein timantin kiloa kohti. Tutkimustulos vei Kuhmon maailmankartalle, ja toi suurten kaivosyhtiöiden ja yliopistojen asiantuntijat Kainuuseen.
Muualla Euroopassa ei yhtä kiinnostavia esiintymiä ole. Luonto on siunannut Suomen ja Venäjän raja-aluetta harvinaisella kallioperällä.
"Kaivoksen rakentaminen Suomeen olisi edullista, koska infrastruktuuri on hyvä. Kanadaan rakennettiin juuri pieni timanttikaivos. Sen rakentaminen maksoi 200 miljoonaa dollaria. Lisäksi alueelle piti vetää soratie, joka nieli vielä 100 miljoonaa dollaria lisää", Grimmer huomauttaa.
Suomalaisuudesta lisäarvoa
Kivenheiton päässä Kuhmo-Lentiira-maantiestä sijaitseva Seitaperän kimberliitti läpikäy vielä monipuoliset tutkimukset ennen kuin päätös edes koelouhoksen perustamisesta tehdään.
"Toistaiseksi kaikki uutiset ovat olleet positiivisia. Jos tilanne jatkuu samanlaisena, hankkeen toteutuminen on todennäköisempää", Stephen Grimmer arvioi.
"Jos Suomessa päästää louhimaan timantteja, niillä on perinteisten kriteereiden eli painon, värin ja puhtauden lisäksi vahvuutena myös alkuperämaa", uskoo geologi Maja Kiridzija KIM Dynamisc-konsulttiyrityksestä.
Kanadassa asuva Kiridzija tekee töitä timantteja etsiville ja louhiville yrityksille ympäri maailmaa.
Sekä Kiridzija että 50 vuotta timanttialalla ollut KM Diamond Explorationin johtaja Felix Kaminsky sanovat, että jalokivitimanteille riittää markkinoita. Varsinkin Aasian maat ja Arabia ovat kasvavia markkina-alueita.
Hyvät tulokset tuovat tutkijoita
Timanttien etsintä Suomessa kiihtyy, jos Kuhmon ja Kaavin Lahtojoen esiintymien tutkimukset tuovat jatkossakin hyviä uutisia, uskoo GTK:n tutkimuslaboratorion vetäjä, geologian tohtori Jukka Marmo.
Kuhmon ja Kuopion seudun lisäksi myös Kuusamossa on useita kiinnostavia kohteita. Marmo sanoo, että timanttien etsiminen herättää kiinnostusta, muttei niin paljon vastustusta kuin monet muut kaivoshankkeet.
"Kuusamo on tarkka julkisesta kuvastaan. Timanttikaivos kelpaa heille, mutta uraanikaivos ei", kiteyttää Marmo timantin vetovoiman.
GTK:n tutkija Marja Lehtonen tuntee erinomaisesti Seitaperän esiintymän. Hän väitteli timanttiesiintymien paikantamisesta Suomen kallioperässä.
Lehtonen on äänessä myös ensi viikolla Frankfurtin kimberliittikonferenssissa, jonne kokoontuu viitisensataa alan tutkijaa, opiskelijaa ja ammattilaista.
Myös Kuhmoon tutustunut seurue suuntaa asiantuntijakonferenssiin.
"Se järjestään vain joka neljäs vuosi. Siellä on pakko olla mukana", tunnustaa kongolainen australialaisyliopiston tutkija Jacques Batumike.