On kuin olisi siirrytty ajassa paljon taaksepäin, kun puhelimeen ilmestyy tekstiviesti pian Venäjän rajan jälkeen: "Älä vaihda ruplia rajalla, vaihda minun kanssa Petroskoissa, parempi kurssi!"
Koko Venäjän yli pyyhkivät huhut tulevasta talouskriisistä. Ne ovat saaneet myös Karjalan tasavallan asukkaat tyhjentämään pankkitilejään. Petroskoissakin ihmiset jonottavat pankeissa voidakseen vaihtaa ruplavaransa euroiksi.
Euroja on kuitenkin yhä vaikeampi saada, sillä monet pankit ovat lopettaneet niiden myynnin kokonaan. Suuremmissakin pankeissa vaihtoa on ajoittain rajoitettu 100 euroon. Epävarmuudesta kertoo hyvin sekin, että viikko sitten niin sanottu yön yli korko nousi alle 10 prosentista noin 20 prosenttiin.
Euron kurssi on viime päivinä noussut ja katuvaihtokin on hieman vilkastunut. Eurojen saamiseksi ihmiset myös turvautuvat esimerkiksi suomalaisiin ystäviinsä.
"Tämä on ironista! Viimeksi kun minulla oli jonkin verran rahaa, ne hupenivat niin sanottuun ruplakriisiin. Nyt minulla olisi taas vähän säästöjä, mutta taas ne uhkaavat kadota", sanoo Sberbankin Marx -kadun konttorista rahaa nostava Sergei Korobov. Hän nostaa ruplia tililtään vaihtaakseen ne seuraavalla luukulla euroiksi.
"Euroja ei nyt ole, ehkä huomenna tai ylihuomenna", sanoo pankkivirkailija.
Rikkaiden kerrotaan sijoittavan varojaan kultaan, koska mitään muuta varmaa pesää isoille rahoille ei ole.
Monet pelkäävät, että kaikki hinnat taas nousevat ja sosiaalietuja leikataan. Toisaalla taas ihmiset uskovat epäilemättä hallituksen vakuutteluihin, että Venäjä on turvassa, ja eläkkeet nousevat taas vuoden vaihteessa.
Oppositiolähteet katsovat tarkkaan pääministeri Vladimir Putinin yhä huolestuneemmiksi käyviä kasvoja. Tsetseenilähteet ovat jopa panneet liikkeelle huhun, että Putin olisi paniikissa ja haluaisi pääministerin paikalta mukavampiin hommiin.
Nimettömänä pysyttelevä petroskoilainen pankinjohtaja sanoo, että Karjalan tasavallassa pankkien toiminta on käytännössä pysähtynyt. Pitkäaikaisia lainoja asiakkaille ei enää myönnetä ja investoinnit ovat jäissä.
"Jotain tapahtuu, se on varmaa. Voimme vain rukoilla ja odottaa, katsotaan muutama viikko. Ne jotka eivät ole huolissaan, eivät ole perillä asioista. Ja siitähän tiedotusvälineemme ovat pitäneet huolen, että ihmiset eivät tiedä kuinka sidoksissa Venäjän rahat ovat USA:n ja Aasian markkinoihin", sanoo pankinjohtaja.
Venäjän valtio on pumpannut rahaa markkinoille taatakseen pankkien ja muun muassa suurten supermarketketjujen toiminnan.
Venäläisen uutistoimiston RIA Novostin raportin mukaan lähes kaikki vähittäiskaupan suuret toimijat ovat niin velkavetoisia, että niiden hyllyt tyhjenisivät tavaratoimitusten päättyessä juuri pahimmoilleen ennen joulua. Tätä Venäjän hallitus ei halua, koska silloin sen vakuuttelut vahvasta taloudesta paljastuisivat hyvin epämiellyttävällä tavalla.
Irtonaisen rahan markkinoille saattamisessa on kuitenkin myös omat riskinsä.
"Jos markkinoille työnnettävät valtavat rahamäärät eivät jostain syystä katoa tietymättömiin, niin Venäjä ei ole enää Venäjä. On mahdotonta, ettei näitä rahoja rosvota", väittää petroskoilainen pankkimies.
Vähittäistavarakaupan ketjujen lisäksi rahaa valtiolta ovat pyytämässä myös suuret öljy- ja kaasuyhtiöt. Hattu kourassa ovat valtion ovella öljy-yhtiöistä muun muassa Lukoil, Rosneft ja TNK-BP. Jopa maailman kaasujätti Gasprom on venäläislähteiden mukaan pyytänyt valtiolta miljardeja dollareita selviytyäkseen ulkomaisista rahoitussitoumuksistaan. Niiden sanotaan olevan 30 miljardin dollarin luokkaa.
Venäjä on ilmoittanut, että sillä on viime vuosien öljytulojen ansiosta hyvin suuri pelivara vararahastojensa ansiosta. Jos valtio kuitenkin rientää lupaamallaan tavalla kaikkien velkaisten yritysten ja pankkien avuksi, varojen arvioidaan loppuvan puolessatoista vuodessa.