Olisiko siinä järkeä, jos myös oma pankkitilin numero olisi elinikäinen eli se siirtyisi mukana, jos vaihtaa pankkia?
Olisi siinä, sillä lähes 60 prosenttia suomalaisista haluaa pitää nykyisen tilinumeronsa, jos vaihtaisi jostain syystä pankkia, ilmenee Suomen Pankin tuoreesta tutkimuksesta Suomalaiset maksutavat 2010.
Tällä hetkellä esimerkiksi kännykkänumeroa ei tarvitse vaihtaa, jos siirtyy operaattorilta toiselle. Pankkitilin numero vaihtuu uuteen, jos vaihtaa pankkia.
"Aloite tilinumeron siirrettävyydestä on tullut EU:n komissiolta ja kilpailuviranomaisilta. Ne arvioivat, että siirrettävä numero parantaisi asiakkaiden asemaa pankkien kilpailuttamisessa. Varsinkin sähköisessä laskutuksessa, e-laskuissa, olisi kätevää, jos tiliosoite olisi sama läpi koko elämän", arvioi Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen maanantaina kertoessaan tutkimuksesta.
Hän arvelee, että pankit ovat nihkeitä uudistukselle eli ne eivät halua lisää kilpailua siirrettävillä tilinumeroilla. "Uudistus voi kestää vuosia, vaikka EU:n komissio on kansainvälisellä tasolla ottanut tilinumeron siirrettävyyden mukaan, kun se uudistaa maksupalveludirektiiviä."
Leinosen mukaan osa suomalaisista sai esimakua tilinumeroiden siirrosta, kun Säästöpankki Suomi pilkottiin 1990-luvun alussa. Silloin säästöpankin tilinumeroita käytettiin pitkään vastaanottajapankeissa.
Tutkimuksen mukaan pankkien asiakkaat ovat kiinnostuneita uusista maksutavoista, mutta arkailevat niiden käyttöönottoa. Käteisellä maksaminen kauppojen kassoilla ja laskujen maksaminen pankin konttorissa vähenevät edelleen.
"Eniten kasvavat verkkolaskulla, kännykällä, suoraveloituksella ja pankkien internet-napeilla maksaminen", kertoo Helsingin kauppakorkeakoulun professori Tomi Dahlberg, joka on tutkinut kauppatieteiden tohtori Anssi Öörnin kanssa suomalaisten maksutapoja.
Vaikka verkko- ja kännykkämaksaminen näyttävät lisäävän suosiotaan, on niiden kummankin osuus maksutavoista vain viisi prosenttia. "Sähköinen lasku, verkkolasku tai e-lasku kuten pankit sitä aikovat markkinoida, pelottaa kuluttajia, vaikka se myös kiinnostaa. Tutkimuksemme vastaajista vajaa 30 prosenttia pelkää nykyistä pidemmälle menevää pankkipalveluiden sähköistymistä, pankkikonttoreiden katoamista ja käteisen käyttömahdollisuuden vähenemistä", selvittää Dahlberg.
Suomessa lähetetään vuosittain noin 400 miljoonaa laskua. Yhden paperisen laskun käsittelykustannukset ovat yhteensä 20--30 euroa.
"Kahdeksan miljardia euroa paperilaskuista on iso summa. Summasta puolet on yritysten keskinäistä laskutusta ja siellä sähköinen laskutus on jo arkipäivää, mutta kuluttajienkin keskuudessa miljardisäästöt olisivat mahdollisia", painottaa Dahlberg.
Tällä hetkellä Norja ja Viro johtavat sähköisessä maksamisessa Euroopassa.
Suomessa varsinkin vanhemmat ihmiset pitävät verkkomaksamista monimutkaisena. "Palveluiden kehittäjien pitää puhua samaa kieltä kuin kuluttajat. Jos tule tunne, että pankkipalvelut eivät ole luotettavia ja turvallisia, seuraukset voivat olla dramaattiset", painottaa Dahlberg.