Lukijalta
Mielipide

Tilastotieto tai mielipiteet kiinteistöjen kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista eivät päde yksilön terveysriskin arvioimiseen

Lääketieteen tulee oppia tunnistamaan riskiolosuhteet ja riskiyksilöt sekä pitkäaikaiseen sairastamiseen viittaavat oireet näissä olosuhteissa ja pyrkiä suojaamaan oireilevat potilaat.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) uutisoi näyttävästi suomalaisten uskovan sisäilmaan liittyvien terveysriskien olevan vakavampia kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.

Tilastotieto tai mielipiteet kiinteistöjen kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista eivät kuitenkaan päde yksilön terveysriskin arvioimiseen. Edes Raksilan poliisitalon tutkimukset eivät estäneet yli 20 työntekijän sairastumista pysyvään sairauteen kosteusvaurioituneen poliisitalon remontin aikana.

Poliisitalossa työskennelleen henkilöstön astmariski vuonna 2017 oli jälkikäteen arvioiden 11-kertainen odotusarvoon nähden ja työsuojelutoimet todennäköisesti ehkäisivät vielä useampien sairastumisen. Huolestuminen tuskin aiheutti näistä yhtäkään tapausta.

Käyttäjien hyvinvoinnin muutokset ovat valitettavasti edelleen ainoa käyttökelpoinen mittari kiinteistön terveellisyydelle, koska muita mittareita ei juurikaan osata käyttää. Muuten kunnossa olevan rakennuksen jokin tila voi olla vakavasti kosteusvaurioitunut esimerkiksi vuotavan putken tai puuttuvan lämpöeristeen vuoksi.

Astmaoireet tunnistetaan paremmin, mutta oireileva potilas pitää tarvittaessa tutkia myös muun vakavan sairauden, kuten keuhkorakkulatulehduksen tai orgaanisten pölyjen aiheuttaman toksisen oireyhtymän osalta.

Harvinainenkin sairaus tulee aina joskus ja yksilön kohdalla seuraukset vaikuttavat hänen loppuelämäänsä merkittävästi. Kuumeilu, vilunväreet, kuiva yskä, rasituksessa korostuva hengenahdistus, hapennälkä, väsyminen, yleinen sairaudentunne, lihas- ja nivelkivut sekä lisääntynyt virtsaaminen ovat THL:n edeltäjän Kansanterveyslaitoksen listaamia oireita näistä sairauksista.

"Käyttäjien hyvinvoinnin muutokset ovat valitettavasti edelleen ainoa käyttökelpoinen mittari kiinteistön terveellisyydelle, koska muita mittareita ei juurikaan osata käyttää."

Toiminnalliselle häiriölle kiinteistöihin liittyvissä oireissa ei ole esitetty tieteellisesti kestäviä perusteita, monelle muulle sairastumisen mekanismille sen sijaan on.

Oireilevalle yksilölle ei riitä tieto, että jokin sairaus, johon hänen oireensa viittaavat, on harvinainen eikä tilastollisella riskillä ole hänelle merkitystä.

Kosteusvaurioiden aiheuttamiksi sopivia sairauksia ei juurikaan tilastoida. Erityisesti työterveyshuolloissa tilastoiminen on oleellista. Työperäiseksi epäillyn sairauden ilmoittaminen on lääkärin velvollisuus ja näin tietoa kertyy myös valvovalle viranomaiselle.

Merkittävään kosteusvaurioille altistumiseen saattaa liittyä myös laajempi kansainvälisessä tieteessä tutkittu ilmiö, monikemikaaliherkkyys, jossa henkilö oireilee hyvin pienille kemikaalimäärille, mikä voi selittää oletetusti kunnossa olevissa kiinteistöissäkin jatkuvia oireita. Tämän ilmiön ennaltaehkäisy on oleellisen tärkeää, koska ns. ympäristöherkkyyden kuntoutustulokset psykoterapialla ovat suomalaistutkimusten mukaan huonoja.

Lääketieteen tulee oppia tunnistamaan riskiolosuhteet ja riskiyksilöt sekä pitkäaikaiseen sairastamiseen viittaavat oireet näissä olosuhteissa ja pyrkiä suojaamaan oireilevat potilaat. Niin kauan kuin riskiolosuhteita ei tunnisteta ja sairastumisia pidetään selittämättöminä, kiinteistöjen käyttäjien epäluulo jatkuu eikä toimivia ratkaisuja löydy.

Saija Hyvönen

työterveyshuollon erikoislääkäri

Oulu

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.