Nordean ekonomistit ovat todistetusti erinomaisia talouden ennustajia – muihin ennustajiin verrattuna. Sen sijaan toteutuneeseen kehitykseen verrattuna meidänkin ennusteemme ovat surkeita. Suurin osa ennusteen virheestä syntyy kuitenkin ennustajasta riippumattomista tekijöistä.
Nordean talousennusteen ennustevirhe on ollut keskimäärin 2 prosenttiyksikköä, kun verrataan kymmenen viime vuoden aikana toteutunutta vuotuista talouskasvua edellisen vuoden lopulla tekemiimme ennusteisiin.
Osan virheestä selittää vuoden 2009 romahdus, jota me eikä kukaan muukaan osannut ennakoida. Mutta ilman sitäkin ennustevirheemme on ollut 1,3 prosentti-yksikköä.
Ennustevirhe koostuu kolmesta tekijästä: ennakoimattomista shokeista, näkemysvirheestä ja tilastohistorian muuttumisesta.
Shokeille ei voi kukaan mitään. Islannin tuhkapilvestä osattiin varoitella, mutta kukaan ei tiennyt, milloin tuhka tukkii jetin turbiinit. Putinin pään sisälle puolestaan ei kukaan päässyt ennen kuin sen sisältö Krimin tapahtumien myötä paljastui.
Jos finanssikriisin harvalukuisiin ennustajiin olisi ajoissa uskottu, koko kupla olisi jäänyt syntymättä, koska markkinat olisivat oikaisseet itsensä ajoissa.
Ennustajan näkemysvirheellekin tilaa jää, mutta ekonomistin työn tekee shokkien ohella lopullisesti mahdottomaksi se, että tilastohistoria muuttuu. Tilastokeskus julkaisee ensimmäisen laskelman bruttokansantuotteesta noin 2 kuukautta toteutuneen jälkeen, mutta tarkentaa laskelmaa neljä kertaa vuodessa pohjatietojen kertyessä.
Muutokset ovat suuria ja niitä tehdään pitkään. Esimerkiksi vuoden 2008 alusta lukien Tilastokeskus on suurimmillaan nostanut tai laskenut yhden vuosineljänneksen bruttokansantuotetta lähes 2 prosenttiyksikköä kahden vuoden kuluessa ensimmäisestä arviosta.
Suuri tarkentuminen ei johdu kriisivuodesta 2009, jolloin ennustajat olivat erityisen väärässä. Tilastokeskus sen sijaan onnistui sen vuoden tilastoinnissa yhtä hyvin kuin ennenkin.
Bruttokansantuotteen eristä tarkentuu eniten palveluiden ulkomaankauppa. Esimerkiksi koko viime vuoden vientimäärät olivat Tilastokeskuksen tämän vuoden maaliskuussa julkistamassa ensimmäisessä arviossa 9 prosenttia korkeammalla kuin toisessa julkistuksessa kesäkuussa. Samalla palvelujen vientihintoja nostettiin jopa 13 prosenttia ylöspäin.
Noin suuret tarkistukset muuttavat talouskehityksen kuvaa ratkaisevasti etenkin näinä aikoina, kun elämme nollakasvun oloissa.
Me ennustajat emme voi tällä hetkellä tietää, tarkentuuko tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen loppusumma ajan myötä alas- vai ylöspäin ja onko muutos 2 prosenttiyksikköä tai jotain siltä väliltä.
Syy tilastojen tarkentumiseen ei ole Tilastokeskuksessa. Tilastokeskus on Euroopan tarkimpia bkt:n laskijoita. Syy on siinä, että Tilastokeskuksen käyttämä tietopohja rakentuu hitaasti.
Tämä rakentuminen on liian hidasta ennustetyön kannalta. Ennustamisessa ja etenkin suhdannekäänteiden ennakoinnissa korostuvat viimeisimmät tilastopisteet. Jos ne tarkentuvat paljon ajan myötä, myös käänteiden ennustamiselta putoaa pohja.
Sen takia ennustaja ei juuri hyödy viimeisimmistä tilastoista, vaan ennuste on perustettava perstuntumaan, kokemukseen ja jämäkkään näkemykseen tulevasta.
Kirjoittaja on Nordean tutkimusjohtaja.