Ravinnon reaalihinta oli Suomessa viime vuonna edelleen keskimäärin 10,5 prosenttia halvempi kuin ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin. EU:n jäsenyyden mukanaan tuoma ruuan hintaetu on siten edelleen tallella, ilmenee Tilastokeskuksen kehittämispäällikön Ilkka Lehtisen tekemästä selvityksestä.
Suomen liityttyä EU:n jäseneksi vuoden 1995 alusta ravinnon reaalihinta laski runsaat 10 prosenttia vuodesta 1994. Tilastokeskuksen ravinnon reaalihintaindeksin mukaan ravinnon ja alkoholittomien juomien reaalihinta oli viime vuonna samalla tasolla kuin vuonna 1996. Poikkeuksen muodostavat reaalisesti 20 prosenttia kallistuneet hedelmät sekä kahvila- ja ravintolahinnat.
Eniten jäsenyys Euroopan unionissa on laskenut lihatuotteiden hintoja. Liha oli viime vuonna reaalisesti 28 prosenttia halvempaa kuin vuonna 1994 ennen Suomen liittymistä unioniin. Rasvat ja öljyt olivat viime vuonna reaalisesti 21 prosenttia ja leipä- ja viljatuotteet 11 prosenttia halvempia kuin ennen jäsenyyttä.
Naudan ulkopaistin kilohinta laski kymmenessä vuodessa 11,17 eurosta 8,27 euroon ja porsaan ulkofileen kilohinta 12,03 eurosta 8,88 euroon. Lauantaimakkaran hinta laski 6,38 eurosta 4,04 euroon. Puolen kilon voipakkaus maksoi viime vuonna 2,47 euroa, kun hinta kymmenen vuotta aiemmin oli 2,65 euroa.
Maitolitran hinta nousi kymmenessä vuodessa 0,67 eurosta 0,73 euroon eli hieman kuluttajahintojen keskimääräistä nousua hitaammin. Kananmunien kilohinta laski 2,82 eurosta 2,36 euroon, kun se keskimääräistä hintojen nousua seuraten olisi kohonnut 3,22 euroon. Hienosokerin hinta laski 1,21 eurosta 1,07 euroon kilolta. Rypsiöljyn litrahinta laski 4,03 eurosta 2,85 euroon.
Kahvikupissa 51 sentin
"ylimääräinen" nousu
Kuluttajia närästänyttä ja yleisiä hintatason nousuepäilyjä vahvistanutta kahvikupillisen hintaa on selvityksen perusteella mitä ilmeisimmin pyöristetty entistä kalliimmaksi euron käyttöönoton jälkeen. Kahvikupin reaalihinta on noussut EU:n jäsenyysaikana 30 prosenttia. Ylöspäin pyöristys näkyy myös virvoitusjuomien hinnoissa.
Kahvikuppi maksoi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1994 keskimäärin 0,84 euroa. Viime vuonna kupillisen hinta oli keskimäärin 1,47 euroa. Kahvikupin hinta nousi huomattavasti kaikkia kuluttajahintoja nopeammin. Kuluttajahintaindeksi nousi syyskuusta 1994 syyskuuhun 2004 14,2 prosenttia. Samalla nousuvauhdilla kahvikupin hinta olisi ollut 51 senttiä halvempi kuin todellisuudessa eli 0,96 euroa.
Puolen kilon kahvipaketin keskihinta puolestaan laski kymmenessä vuodessa tuntuvasti. Vuonna 1994 kahvipaketti maksoi Suomessa 2,91 euroa, mutta viime vuonna vain 2,24 euroa. Jos kahvipaketti olisi kallistunut keskimääräistä vauhtia, se olisi maksanut 3,33 euroa.
Hedelmien lisäksi vain kahviloiden ja ravintoloiden hinnat nousivat Suomen EU:n jäsenaikana reaalisesti. Kahviloissa ja ravintoloissa ruokailu kallistui vuosikymmenessä reaalisesti 11 prosenttia ja alkoholittomat juomat 25 prosenttia.
Suomi 15 prosenttia
kalliimpi kuin Saksa
Suomi on Lehtisen mukaan edelleen kallis maa, sillä hintojen laskusta huolimatta elintarvikkeet maksavat Suomessa selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Eurostatin tilastovertailun mukaan Suomessa oli 2003 EU:n neljänneksi kallein ruoka Tanskan, Irlannin ja Ruotsin jälkeen. Ruoka oli 22 prosenttia kalliimpaa kuin EU:ssa keskimäärin. Tilanne ei viime vuonna muuttunut olennaisesti ruuan hinnan suhteen.
Suomen ruuan ja alkoholittomien juomien hintaero Saksaan on Euroopan unionin jäsenyysaikana kaventunut neljänneksen. Ennen jäsenyyttä ravinto ja alkoholittomat juomat maksoivat Suomessa runsaat 20 prosenttia enemmän kuin Saksassa. Vuonna 2003 hintaero oli Tilastokeskuksen mukaan 15 prosenttia.
Hintavertailun mukaan erityisesti vihannekset ja hedelmät sekä leipä- ja viljatuotteet ovat Suomessa kalliita. Vihannekset olivat 45,7 prosenttia kalliimpia kuin Saksassa ja leipä- ja viljatuotteet 29,4 prosenttia kalliimpia. Kalatuotteet sen sijaan olivat Suomessa 15,6 prosenttia halvempia kuin Saksassa.