Viime kesä oli poikkeuksellisen lämmin ja talvi selvästi tavanomaista kylmempi. Koko vuoden lämpötila jäi pitkän ajan keskiarvoa alhaisemmaksi.
Mitä johtopäätöksiä tästä voidaan vetää? Ei vielä kovin pitkälle meneviä. Ei ainakaan sitä, että ilmastonmuutos olisi jo pysähtynyt.
Ilmastoa ja sen mahdollisia muutoksia arvioidaan pidemmässä juoksussa. Tilanne näyttää jo erilaiselta, jos lämpötiloja tarkastellaan kymmenvuotisjaksoissa.
Ilmatieteen laitoksen katsauksessa 1/11 kerrotaan, että 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmenen oli Suomessa edellisiä vuosikymmeniä lämpimämpi. Tämän vuosisadan ensimmäinen vuosikymmen oli lämpimin sitten 1840-luvulla aloitetun lämpötilojen mittauksen.
Vuotuiset keskilämpötilat ovat sahanneet ylös ja alas, mutta kymmenvuotisjaksoissa tarkasteltuna 1960-luvulta lähtien suunta on ollut selvästi nouseva. Lähes yhtä lämmintä kuin viime vuonna oli viimeksi 1930-luvulla, jolloin oli 0,3 astetta viileämpää.
Merkillepantavaa on, että viime vuosikymmenellä keskilämpötila poikkesi edellisen kolmen vuosikymmenen keskiarvosta eniten pohjoisessa osassa maata. Lapissa oli 1-1,5 astetta lämpimämpää kuin aikaisemmin. Myös suuressa osassa maata lämpötila oli 0,5-1 astetta korkeampi.
Suurimmat erot havaittiin talvikuukausien lämpötiloissa. Tällöin Lapissa oli yleisesti 1,5 astetta lämpimämpää kuin edellisen kolmen vuosikymmenen aikana.
Vaikka sääolot vaihtelevat vuosittain merkittävästi, maapallon ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Osa lämpenemisestä tapahtuu luonnollisella tavalla, mutta yhä suuremmaksi arvioidaan ihmisen omilla toimillaan aiheuttamat muutokset.
Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat merkittävät, siksi ilmastotutkijat eri puolilla maailmaa varoittelevat sen mukanaan tuomista vaaroista.
Ilmastoon vaikuttavat eniten kasvihuonekaasujen päästöt, jotka lisääntyvät koko ajan. Mikäli tätä kehitystä ei saada kuriin, arvioidaan maapallon lämpötilan kohoavan 2:sta 5,4:ään astetta vuosisadan aikana.
Jo yli kahden asteen lämpötilan kohoaminen aiheuttaa vakavia vahinkoja ympäristölle ja sitä kautta ihmisten toimeentulolle.
Suomi sijaitsee leveysasteilla, joissa lämpötilan uskotaan nousevan enemmän kuin maapallolla keskimäärin.
Ilmastotutkijat arvioivat tämän johtavan siihen, että pitkällä aikavälillä talvet lauhtuvat ja sen myötä vesisateet lisääntyvät. Vaikka viime talvena Etelä-Suomi täyttyi lumesta, käyvät lumipeitteet siellä entistä harvinaisemmiksi.
Suomessa ilmastolle tulee olemaan tyypillistä tavallista suurempi vaihtelevuus. Erilaiset ääri-ilmiöt, kuten pitkät hellejaksot ja rankkasateet, lisääntyvät.
Ilmaston lämpeneminen tuo aluksi jotain hyötyäkin, kuten sen, että kasvukausi meillä pitenee. Mutta koko maapallon mitassa ongelmat kasvavat sellaiseen kokoluokkaan, että tällaiset hyödyt tulevat mitätöitymään.