Hän on ollut yleensä siellä missä tapahtuu, tai juuri siksi siellä on tapahtunut. Siellä missä hän on ollut, ei ole ollut tylsää.
Esa Tikkanen ei ole jättänyt ketään kylmäksi. Ura jääkiekkoilijana on kääntynyt yritykseen menestyä valmentajana. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta menneisyyttä mukava muistella.
Sitä tehdään Tammen kustantamassa kirjassa Tiki - Viiden Stanley Cupin mies.
Vesilahtelainen toimittaja Sari Sirkkiä-Jarva on tehnyt loistavaa työtä. Tätä tekstiä ei moneltä suomalaiselta miesjääkiekkotoimittajalta olisi syntynyt.
"Minulla on vain yhdet luistelimet, ja ne ovat taitoluistelimet", myöntää kirjailija kiertelemättä.
Takana tavallinen suomalainen mies
Vaikka kirjan pääpaino on toki urheilu-urassa ja viiden NHL-mestaruuden voittamisessa, löytyy lopusta inhimillinen Esa Tikkanen, alkoholismin otteesta elämään selvinnyt keski-ikäinen suomalainen mies.
Harvoin kirjoittajan esipuhe kuvaa mitään yhtä osuvasti kuin Tikkasen elämänkertakirjassa: "Kiitos Esa, kun luotit minuun".
Esa Tikkasen elämää edes kaukalovuosina ei voi kuvailla lyhyesti. Yksittäiset otokset kirjan sivuilta ovat teoksen raiskaamista.
"Monta asiaa Esa haluaisi unohtaa, mutta enemmän kuin unohtaa hän haluaa muistaa. Esa on onnistunut, epäonnistunut. Esa on riehunut, tapellut, ryypännyt, pettänyt ja tullut petetyksi. Esa on itkenyt, itkettänyt, nauranut ja naurattanut."
"Esa juo kahvia päivän kupissa. Hänen puheitaan on usein vaikea ymmärtää tai ainakin vaikea kuunnella totisella naamalla", kuvailee vieläkin suurempi kiekkolegenda Jari Kurri.
Arajuuri ja Koivunen
Vakavalla naamalla Tikkanen välitti aikanaan tiedon päävalmentaja Arajuurelle (Aravirralle) olevansa tulossa Luganon (Nagano) olympialaisiin. Vuoden 1993 MM-kisoissa Saksassa Tikkanen kertoi olevansa Riku Koivusen (Saku Koivu) kämppäkaveri.
"Tää saksan puhuminen on jätkät helppoa. Sen kun vain muuntaa vähän ruotsia", sanaili Tikkanen samoissa kisoissa joukkuekavereilleen.
"Vähän minua on häirinnyt, että tikitalkista puhutaan niin paljon. Se tuli mukaan vasta uran varrella. Pelaajana "Tiki" oli kuitenkin melko hyvä", sanoo Tikkanen ilman vähäisintäkään pröystäilyn henkeä.
Avioero ruotsalaisvaimosta, kahden vanhimman lapsensa äidistä ja petollisen agentin mukana kadonneet rahat eivät Tikkasta kaataneet, koettelivat kylläkin.
Ei Jokerit eikä HIFK
Tikkasen paita roikkuu Jokerien Areenan katossa. SM-liigaan hän ilmestyi juniorina kesken vuoden 1983 loppuottelusarjan HIFK:n väreihin.
"En ole kummankaan seuran kasvatti. Olen isäni kasvatti", korostaa Tikkanen kirjassa.
Suomen jääkiekkoliitto ilmoitti elokuussa palkanneensa Tikkasen nuorisomaajoukkueiden neuvonantajaksi. Tikkanen on kouluttautunut tosissaan valmentajaksi, mutta on elämässä nyt muutakin mielessä.
"Menetin Stephanien ja Sabrinan (tyttäret ensimmäisestä avioliitosta) lapsuuden ja se on asia, jota en saa koskaan takaisin. Samaa virhettä en halua tehdä toistamiseen", kertoo kahden nuoren lapsen isä.
