Tervola Suurin ja näyttävin suomalainen orkidea, tikankontti, saa säilyäkseen apua sen olemassaoloa uhkaavalta ihmiseltä. Metsähallituksella on viisivuotinen tikankontin suojeluhanke, jonka aikana käydään läpi suojelualueiden kasviesiintymät. Häviämisvaarassa olevia esiintymiä hoidetaan ja ennallistetaan.
Tervolan Kätkävaaran alarinteellä tikankontit kasvavat kookkaassa, varsin sulkeutuneessa kuusikossa.
Maaperä on kalkkipitoinen, kuten tikankontille olla pitää. Kasvi ei kuitenkaan yllä täyteen pituuteensa, mikä on jopa 50-60 senttiä. Se esiintyy lähes yksittäisenä, ei saarekkeina. Lehdet ovat suuret, koska kasvi koettaa kerätä vähäisen valon talteen mahdollisimman tarkoin.
Tällä alueella apua etsitään kuusikon harventamisesta. Se lisää valoa ja samalla vähenee neulasista syntyvä karike, mikä on erittäin hapanta eli myrkkyä tikankontin kaltaiselle kalkinsuosijalle.
Harventaminen pitää kuitenkin tehdä varoen, suojelubiologi Pauliina Kulmala metsähallinnon Peräpohjolan luontopalveluista korostaa. Huomioon on otettava myös lehdon muu arvokas kasvillisuus. Esimerkiksi neidonkenkä viihtyy varjoisammassa paikassa eli metsää ei voi hoitaa yksin tikankonttia silmällä pitäen.
Puiden poisto vaati hoitosuunnitelman ja ympäristökeskuksen hyväksynnän sekä maanomistajan suostumuksen.
Tikankontti on eksoottinen näky lappilaisessa metsässä. Se on myös harvinainen ja uhanalainen kasvi, jonka kanta on taantunut koko Euroopassa. Kasvia esiintyy Pohjois-Suomessa rehevillä kasvupaikoilla erityisesti Lounais-Lapin ja Kuusamon kalkkipitoisilla alueilla, kertoo projektikoordinaattori Arja Vasama .
Tikankonttia
ei saa poimia
Tikankontit ovat vähentyneet kaikkialla lähinnä kasvupaikkojen muutosten vuoksi. Monia tikankonttisoita on kuivatettu puuston kasvun nimissä. Kasvia on siirretty puutarhoihin yleensä huonolla menestyksellä. Tikankontti on rauhoitettu, eli sitä ei saa poimia ja sen esiintymien vahingoittamista pitäisi varoa kaikessa maankäytössä.
Myös metsäsertifioinnin kannalta on tärkeää, että uhanalaisten lajien esiintymät ovat tiedossa ja ne otetaan huomioon metsätaloussuunnittelun yhteydessä.
Tikankontin ja lettorikon viisivuotista suojeluhanketta tukee Euroopan unionin Life-rahasto, jolta tulee puolet 1,9 miljoonan euron budjetista. Suojelutoimien perustaksi tarvitaan tietoa nykytilasta ja siksi inventoidaan kaikki tikankontin esiintymät 107 Natura -alueella. Myös Tervolan Kätkävaaran alue kuuluu Naturaan. Eteläosastaan se on Stora Enson maalla, pohjoisosa kuuluu muille yksityisille omistajille.
Kätkävaaran viiden hehtaarin lehtoa suunnitellaan myös koulutuskohteeksi, jossa esitellään tikankontin biologiaa ja sen kasvupaikoille soveltuvia metsänhoitotoimia. Kohderyhmänä ovat metsäalan opiskelijat ja metsäorganisaatioiden työntekijät.