Saksalaisten yhteys Äänislinnan Tiedustelijainkouluun oli tiivis alusta lähtien. Koulu perustettiin loppuvuonna 1941 saksalaisten esikuvien mukaisesti. Myös tästä eteenpäin yhteistyö toimi.
"Kursseilta valmistuneista puolet luovutettiin saksalaisten tiedustelua varten", Mikko Porvali kertoo.
Suomalaiset veivät asiamiehiä aivan miehitetyn Leningradin esikaupunkeihin ja pudottivat heille muonaa ja muita tarvikkeita. Samanlaisia reissuja tehtiin myös Leningradin eteläpuolelle Inkerinmaalle.
"On selvää, että nämä tehtiin saksalaisten tarpeisiin", Porvali toteaa.
Saksalaisia kiinnosti mitä ilmeisimmin myös Itä-Karjalan maaperä, jossa oli paljon rautamalmin jalostamisessa tarvittavaa sidosainetta, molybdeenia. Tähän saattoi Porvalin mukaan liittyä se, että Äänislinnan koulun opettajien joukossa oli geologi ja maaperätutkija.
"Molybdeenia Saksa tarvitsi, kun rautamalmia jalostettiin teräkseksi. Suomessa molybdeenia kaivettiin Lieksan ja Nurmeksen välillä sijaitsevasta Mätäsvaaran kaivoksesta. Sen koko tuotto laivattiin toisen maailmansodan aikana Saksaan", Porvali kertoo.
Äänislinnan koulun opettajissa oli myös muita asiantuntijaupseereita. Tällainen oli esimerkiksi arkkitehti Aarne Ervi, joka on suunnitellut muun muassa Helsingin yliopiston Porthanian, Espoon Tapiolan keskustan ja Turun yliopiston päärakennuksen.
"Erilaiset pienoismallit, maastolaatikot ja asemakaavat ovat aina kuuluneet erikoisjoukkojen koulutusmateriaaliin", Porvali huomauttaa.
