Pääjohtaja Antti Tanskasen, 59, johtama OP-ryhmä sai viime maanantaina sen, mitä se oli jo muutaman vuoden ajan katsellut: Suomen vanhimman pörssiyhtiön, vakuutusyhtiö Pohjolan.
Tanskanen itse kuvailee tapahtumaa tiikerinloikaksi, joka avaa OP-ryhmälle tien toimia täyden palvelun finanssitavaratalona.
Tiikerinloikan kohteessa, Pohjolassa, henkilökunta odottaa mitä tuleman pitää. OP-ryhmän johto rauhoittelee, että 400-500 ihmistä on liikaa uudessa liitossa, mutta eläkkeelle on siirtymässä noin tuhat työntekijää. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka moni saneerattavien joukosta pääsee täyttämään eläkkeelle lähtevän paikkaa. Suurin päällekkäisyys on Helsingissä.
Pohjolan toimitusjohtaja Eero Heliövaara kiukutteli julkisuudessa sitä, että myyjät - Suomi-yhtiö ja Ilmarinen - eivät kysyneet yritysjärjestelyyn hänen mielipidettään. Myyjät pitivät Pohjolan operatiivisen johdon pimennossa aivan kaupan loppumetreille saakka. Heliövaara sai tietää kaupasta vasta torstaina, kun kaupan tiedotustilaisuus pidettiin viikonlopun jälkeen maanantaina. Heliövaara kertoi tuoreeltaan jättävänsä Pohjolan.
Heliövaara, joka trimmasi Pohjolan huippukuntoon pääjohtaja Iiro Viinasen ja sijoitusjohtaja Pirkko Alitalon operaatioiden jäljiltä, saa työstään erittäin hyvän korvauksen. Eroraha bonuksineen ja optioineen nousee seitsemään miljoonaan euroon.
Kun Viinanen ja Alitalo yrittivät 1990-luvun lopussa ottaa Suomi-yhtiön osaksi Pohjola-konsernia, Alitalon sanoin "nimellistä korvausta vastaan", Suomen omistajat nousivat vastarintaan ja alkoi erittäin monimutkainen puolustustaistelu, jonka Suomi-yhtiö lopulta voitti.
Nyt nähtiin epäsuorasti tuon "nimellisen korvauksen" hintalapun arvo, sillä Suomi-yhtiö sai Pohjola-osakkeistaan runsaat miljardi euroa.
Keski-Suomen miehiä
Pohjola kaupan ykkösjärjestelijänä pidetään yleisesti Suomi-yhtiön vikkeläliikkeistä toimitusjohtajaa Eino Halosta, jonka englanninkielisessä käyntikortissa lukee President.
Halonen, 56, on kotoisin Keski-Suomesta Viitasaarelta. Keski-Suomen miehiä on myös Tanskanen, joka on syntyisin Mäntästä. Pohjola-kaupan kolmas mies, Ilmarisen toimitusjohtaja Kari Puro, 64, on kotoisin Äänekoskelta.
Tanskanen ja Puro ovat rauhallisia ja hillittyjä tohtoreita. Halonen puolestaan on varsinainen velmu mieheksi, joka pilke silmäkulmassaan katselee seuraavaa siirtoa. Hän on kuin shakinpelaaja, joka miettii tilanteen aina muutaman siirron päähän - Suomi-yhtiön tapauksessa aina muutaman vuoden päähän.
Ottiko Halonen ensimmäisenä yhteyttä osuuspankkileiriin Pohjola-kaupassa?
"En osaa vastata tuohon. Me tapailemme toisiamme eri yhteyksissä. Ensimmäiset keskustelumme olivat hyvin vapaamuotoisia. Pikkuhiljaa me kaikki kolme (Tanskanen, Puro ja Halonen) aloimme miettiä tosissamme Pohjolan ja osuuspankkiryhmän yhdistämistä. Viime keväänä asia nousi vakavaan mietintään. Intensiivinen selvitysvaihe alkoi kesälomien jälkeen", kertoo Tanskanen.
Hänen mukaansa Halonen on sikäli kaupan käynnistäjä, että sama kolmikko keskusteli Suomen, Pohjolan, Ilmarisen ja OP-ryhmän voimien yhdistämisestä jo viisi vuotta sitten. Silloin OP-ryhmä hylkäsi paketin, kun se ei saanut mieleisiään ehtoja kaupalle. Ryhmä ei halunnut uhrata henkivakuutusyhtiötään Aurumia eli nykyistä OP-Henkivakuutusta.
"Mahdollisuus Pohjola-kauppaan syntyi uudelleen, kun Suomi-yhtiö päätti lopettaa uusien henkivakuutusten myynnin ja jäi huolehtimaan vain vanhasta vakuutuskannastaan", kertoo Tanskanen.
Osuuspankkien keskuspankki OKO nosti heti maanantaina julkistetun jättikaupan jälkeen Pohjola-omistuksensa noin 65 prosenttiin. Parin prosentin päästä avautuisi mahdollisuus lunastusmenettelyyn.
Tanskanen uskoo, että OKO pääsee helposti kahden kolmasosan enemmistöön Pohjolassa.
"Pääsemme myös sataan prosenttiin. Jäljellä oleva Pohjolan omistus on niin hajallaan, ettei synny perustetta olla myymättä meille."
OKO maksaa noin seitsemän prosenttia enemmän Pohjolan osakkeista kuin mikä oli viimeinen noteeraus ennen kauppaa. Hyvin usein pörssiyhtiöiden yritysjärjestelyissä osakkeista maksetaan noin 20 prosentin ylihintaa, eli preemiota, verrattuna noteeraukseen pörssissä.
"Ennen Pohjolan kaupankäynnin keskeytystä sen kurssi oli noussut pitkään voimakkaasti", kuittaa Tanskanen. Hän vakuuttaa, että vastatarjouksia ei voi tulla kuten teleoperaattori Saunalahden tapauksessa. "Kaupat on jo tehty. Nimet ovat papereissa ja myyjät ovat saaneet rahansa. Se oli käteiskauppa."
Kun OKO on saanut kaikki Pohjolan osakkeet, yhtiö vedetään pois pörssilistalta. Pohjolan nimi ja brändi, mesikämmenen tassu, säilyvät, sillä Pohjolan vahinkovakuutuksesta tulee OKO:n tytäryhtiö.
Tanskanen myöntää, että nimenomaan Pohjolan vahinkovakuutusliiketoiminta kiinnosti OP-ryhmää. Pohjolan vakuutuskannan enemmistö on vahinkovakuutuksia.
"Onhan Pohjolassa myös henkivakuutusta, varallisuudenhoitoa ja rahastot. Kaikilla niillä me voimme nostaa omia markkinaosuuksiamme huomattavasti."
Hän uskoo, että suuri osa Pohjolan asiakkaista siirtää kaupan jälkeen raha-asiat osuuspankkiryhmään. "Teemme heille niin hyviä tarjouksia, että siirtävät rahansa meille. Osa lähtee ehkä muualle, mutta uskon, että nettovirta on osuuspankkeihin."
Niinistö ei noteerannut
Vakuutusten, lainojan, rahastojen ja sijoitusten ristiin myynti on Tanskasen mukaan keskeinen näkökulma yritysjärjestelyssä. Pohjolalla on 1,7 miljoonaa ja osuuspankkiryhmällä 3,1 miljoonaa asiakasta. Pohjolan henkivakuutukset liitetään osaksi OP-Henkivakuutusta.
Erityisesti osuuspankkiryhmä katsoo suuryritysten suuntaan, sillä nyt pohjoismainen Nordea on ykkönen suuryritysten rahoituksessa.
"Pohjola, Ilmarinen ja OKO voivat nyt tarjota yhdessä palveluita suurille yrityksille. Meillä on tarjolla täysi paletti, suomalainen ratkaisu."
Uusi Pohjola-OKO-ratkaisu muistuttaa Postipankki-Leonian ja vakuutusyhtiö Sammon fuusiota 1990-luvun lopussa. Tuolloin myös osuuspankkiryhmä ilmaisi halunsa ostaa valtioenemmistöinen Leonia.
"Me kerroimme silloiselle valtiovarainministeri Sauli Niinistölle, että haluaisimme tehdä tarjouksen, mutta meitä ei koskaan kutsuttu valtiovarainministeriön neuvottelupöytään. Emme päässeet tekemään edes tarjousta Leoniasta. Olihan se vähän erikoista", muistelee Tanskanen.
Nyt Sampo-konsernissa suurin liiketoiminta on vahinkovakuutus, jota hoitaa pohjoismainen If-yhtiö. Pankkitoimintaa harjoittaa Sampo Pankki. If on noussut taitavilla siirroilla Pohjoismaiden suurimmaksi vahinkovakuuttajaksi.
"Pohjola on kolme prosenttiyksikköä Ifiä perässä vahinkovakuutuksessa Suomessa. On oikein houkutteleva, luonteva tavoite ottaa tuo rako kiinni, mutta aikataulua en sano", myhäilee Tanskanen.
